Nuorissa on tulevaisuus, sanotaan. Mitä Hellgate Necrosodomyn nuorisolaisiin tulee, voisi todeta, että nuorissa on tuhovoimaa.
Tämä nelihenkinen black/death-orkesteri soittaa autenttista vanhan koulun sotakuoloa, josta tulevat mieleen Ross Bayn klassikot, Etelä-Amerikan fagomenot sekä muut ysärin vaihteen jyrkemmät ja luupäisemmät bändit. Myös Beherit on tietysti toiminut vaikuttimena.
Biisien nimet kertovat mistä on kyse: Sodomized Rancid Husks of Martyrs, Commandment of Desolation, Bestial Battalion ja sitä rataa. Meno on eläimellistä ja mustaa, mutta samalla yllättävän hidasta ja laahaavaa.
Jos vertaa vaikkapa Blasphemyyn, Hellgate Necrosodomy soittaa huomattavasti runnovampaa, doomimpaa ja raastavampaa kamaa eikä luota pelkkään aggressiiviseen koohkaan. Biiseistä löytyy myös uhkaavia syna-ajoja, jotka ankeuttavat tunnelmaa entisestään.
Jätkät ovat mananneet maan päälle suorastaan erinomaisen debyyttilevyn. On pakko nostaa hattua, että nuori bändi jaksaa soittaa 2020-luvulla näinkin epäseksikästä musiikkia.