Twelve Diversions esittää melko näppärää, huolella sorvattua ja taiteellista elektronista rockia, jossa kohtaavat Blue Nilen eteerinen sofistikoituneisuus, Depeche Moden melankolinen synapop, Peter Gabrielin monimuotoinen
taidepop ja Nine Inch Nailsin tarttuva industrial.
Aivan edellä mainittujen artistien tasolle ranskalaispoppoo ei pääse. Debyyttialbuminsa tarjoaa silti lähes viidenkymmenen minuutin edestä kohtuullisen viihdyttäviä hetkiä.
Soundipoliittisesti Twelve Diversions Backwards on onnistunut lähes täydellisesti luoden mukavan avaran ja dynaamisesti monipuolisen äänikuvan. Harmi vain, etteivät kaikki sävellykset ole yhtä kiehtovia.
Yhtye on selkeästi parhaimmillaan tunnelmallisemmissa ja kokeellisimmissa paloissa, kuten synkästi pulputtavassa Drawing from Your Soulissa ja äärettömän komeassa My Hundred Year Old Kingissä. Nopeatempoisemmat ja rokkaavammat raidat ovat sitten sitä levyn keskinkertaisinta ja tylsintä laitaa.
Yhtye ei ole vielä mestariliigassa, mutta on vain ajan kysymys, milloin se löytää johtotähtensä. Potentiaalia on selkeästi olemassa.