Popmusiikin keskittyessä taas lähinnä helposti nautittaviin ja pikaisesti unohdettaviin singlejulkaisuihin on hyvä, ettei ilmiö ole levinnyt vielä toistaiseksi laajemmin muihin musiikin alalajeihin. Tässä valossa onkin hieman outoa, että punkyhtye päättää pistää ensimmäisenä julkaisunaan pihalle kahden biisin singlen. Seiskatuumaiselle on tavattu ympätä tässä genressä vähintään muutama biisi lisää ja kutsua sitä ep:ksi.
Pikkumustan ainutta omaa biisiä kuunnellessa on kuitenkin hyvä, ettei kappaleita ole tämän enempää. Teksteiltään ärsyttävästi ruikuttava ja musiikiltaan tympeä biisi kuulostaa lähinnä kehnolta, mutta silti vakavasti otettavaksi haluavalta vuosituhannen vaihteen Klamydia-kopiolta. Tökerö kertosäe ”ei tää kaupunki mua rakasta / olet luodon yksinäinen majakka / sun rannat on niin kaukana / olet sieluni Alcatraz” kiteyttää yhtyeen paskuuden täydellisesti.
Kollaa Kestää -yhtyeeseen viittaavalla kannella tai kääntöpuolen Aivoproteesi-coverilla ei kerätä irtopisteitä niilläkään.