Estado Novo
Estado Novo
Concorde
Kokeneista kotimaisista soittajista koostuva Estado Novo luonnehtii retrohenkisesti surisevaa musiikkiaan classic rockiksi. Tämä särähtää aluksi korvaan, sillä samassa hengessä pöriseviä, menneitä vuosikymmeniä kunnioittavia rokkibändejä on nykyään niin paljon, että sana ”classic” tuppaa välillä unohtumaan. Nykyaikaahan tämä meininki kuvastaa!
Ja kun pieni piikki on heitetty, positiivisuutta peliin. Kyllähän Estado Novo varsin perinnehenkistä meininkiä tarjoilee. Bändin lämpimästi soivassa rockissa on liejuisen autenttista tunnelmaa suoraan 70-luvun hämärimmistä syövereistä.
Toteutus kuulostaa aluksi hämmentävän laiskalta. Estado Novo ei ole rankka bändi, eikä se edes rokkaa kovin lujaa. Pikemminkin tässä lojutaan sohvalla kitara kädessä ja jointti huulessa. Ensin trippaillaan tai jurnutetaan hitaasti pöristen, ja seuraavaksi tiskiin paukutetaan hieman rehvakkaampi riffi. Ja sitten tuleekin jo vapautuneesti luikahtavan soolon vuoro.
Bändin nimekkäimpinä jäseninä hääräävät Don Huonoista tutuksi tullut basisti Jukka Puurula ja kannuja takova Hiili Hiilesmaa, joka on vastuussa levyn tuottamisesta ja miksaamisesta. Muutamassa päivässä narulle vedetty debytointi onnistuu esillepanossaan jokseenkin täydellisesti. Soundissa ja soitossa on ajatonta elävyyttä, josta moni bändi voisi ottaa oppia.
Biisit itsessään kuulostavat aluksi raivostuttavan väsyneeltä pörinäneppailulta. Että oliko tämä nyt ihan pakko levyttää. Musiikin sävykkyys ja lämminhenkisyys kalibroi kuitenkin tunnelmat pian kohdalleen, ja erityisesti pikkutunneilla fiilisteltynä Estado Novo toimii perhanan hyvin. Touhu on kieltämättä aika flegmaattista sorttia, mutta hyvällä tavalla.