Jääräpäisen rehellistä perusmallin puurtamista – arviossa Reek

Julkaistu Infernossa 6/2020.

Reek
Death Is Something There Between
Testimony

Roger ”Rogga” Johanssonin nimeen törmää melko harvoin, vaikka ukolla on nykyisiä ja entisiä yhtyeitä kuin Incantationilla ex-jäseniä. Tämä johtuu siitä, että kyseisen herran bändit painivat järjestään korkeintaan death metalin b-sarjassa, eikä totutusta poiketa tälläkään kertaa.

Ytimekkäästi nimetty Reek touhuaa death’n’rollin maisemissa, ja gruuviruuvi on väännetty tiukalle. Rumpusoundissa on iskua, kitaroissa murea särö ja laulaja Håkan Stuvemarkin mörinätulkinnassa kunnolla alkuvoimaa. Kappaleet laukkaavat ripeimmillään Discharge-poljennon ja vauhdikkaan Motörheadin linjoilla.

Koska kyse on kuolorollista, hitaampi ja svengaavampi rouhiminen kuuluu asiaan. Parhaimmillaan genre on antanut syvältä kouraisevia laaturiffejä ja levittänyt niskoja kipeyttävän death-grooven ilosanomaa, mutta nyt hommasta ei löydy tarpeeksi kiinnostavaa mursketta.

Jääräpäisen rehelliselle perusmallin puurtamiselle voi ja pitää nostaa päähinettä, mutta armoton totuus on, että Death Is Something There Between jää kovempien tekijöiden varjoihin, vaikka eipä tällä varmaan ajateltu maailmaa valloittaakaan. Mikäli ok-tason muserrus maistuu, ei muuta kuin Reekiä lautaselle.