Elektronisen musiikin esoteerisempaa laitaa edustava Tähtiportti tuo ilmi kolmannen pitkäsoittonsa, joka vie bändin taiteen yhä syvempiin ja tummempiin mielenvirtauksiin. Randy Barracudan (Imatran Voima), Vilunki 3000:n (Larry and the Left- Handed, Op:l Bastards), Albert Witchfinderin (Reverend Bizarre, Opium Warlords) ja Stiletti-Anan operoiman entiteetin laulunaiheet vaihtelevat natsiokkultismista Saija Palinin savitöihin.
Tunnelmien ja aihepiirien moninaisuudesta huolimatta kokonaisuus tuntuu koherentilta, ja sen pohjavirtauksista voi löytää jopa tietynlaisen levyn läpi kulkevan absurdin narratiivin. Tarina alkoholisoituneesta kerjäläisestä tuo jossain määrin mieleen Aqualungin. Muita yhteyksiä Jethro Tulliin ei sitten löydykään.
”Rock on kuollut/punk on kuollut/kuka kultaa vuollut/kuka perseitä nuollut.” Näillä säkeillä alkaa levyn aloituskappale Elekromyytillinen propominisaatio, joka starttaa sarjan hypnoottisia monologeja Albertin mielen syvyyksistä. Musiikillisesti Superdepressio yhdistelee luontevasti teknoa, dark ambientia, industrialia, noisea ja kraut-iskelmää.
Edelliseen Eetterimessu-levyyn verrattuna Superdepressio on raskaampi ja (jos mahdollista) sisäänpäin kääntyneempi olematta kuitenkaan raskassoutuinen. Poikkeuksen sääntöön tekee levyn vauhdikkain kappale Vauhti päällä, joka omaa jopa tanssittavia ominaisuuksia.
Mielenkiintoinen anomalia on myös kauneutta ja melankoliaa uhkuva versio iskelmäsäveltäjä Pentti Viherluodon sävellyksestä Yölepakot. Viherluoto tuli aikoinaan tunnetuksi klassikoista kuten Aamu Airistolla ja Puhelinlangat laulaa. Sanoituksesta vastaa hänen veljensä Aimo Viherluoto, joka puolestaan tunnetaan kirjailijana, joka kirjoitti kauhunovelleja Harry Etelä -pseudonyymin alla.
Superdepressio on loogista jatkoa kahdelle edelliselle levylle, joten pettymystä ei ole luvassa. Yleisesti ottaen Tähtiportin avantgardistinen ilmaisu jakaa varmasti mielipiteitä. Tämä musiikki ei ole kaikkia varten, mutta ne jotka uskaltavat avata mielensä ja kokea jotain uutta, palkitaan avokätisesti.