Luupäinen, tiukasti perusteissa pysyvä metallinen hardcore on ihana asia. Se ei leiki, harhaile tai nössöile. Armoa ei pyydetä, eikä varsinkaan anneta.
Hollantilainen Boneripper tykittää esikoispitkällään kymmenen kappaletta vajaassa 22 minuutissa, ja homma on sitten siinä. Nenä punoittaa, kylki on kipeä ja vertakin taitaa vähän vuotaa.
Erittäin tuhti ja murhaavasti vääntävä hardcore liikkuu jossain Terrorin, All Out Warin ja Madballin kulkemilla urilla. Miehistöllä on hommista aiempaa kokemusta, mikä todellakin kuuluu.
Kerrostalonkokoinen soundi ja ytimeen raakatut kappaleet eivät sisällä minkäänlaista omaa sävyä, mutta se ei haittaa. Näin järkälemäistä mättöä kuuntelee aina ilokseen. Haparointia ei ole millään osa-alueella, ja bändi muistaa viljellä mukavasti myös itselleni niin tärkeitä nopeampia osuuksia.
Omakustannestatuksen ei kannata antaa hämätä. World Ablaze ei sisällä oikeastaan minkäänlaista mainittavaa virhettä. Kaikki puhuttelee aina helvetillistä kansikuvaa myöten. Tämä on kaunista, puhdasta mättöä siten kuin luolamiesmäisesti raivottu hardcore voi parhaimmillaan olla.