Isolert on kreikkalainen bändi, joka ei kuulosta kuuluvan maansa skeneen. Bändi soittaa jonkinlaista ysärin norski- black metalin, melodisemman Ruotsi-kaman (Dissection ja niin edelleen) ja klassisemman hevin epäpyhää sekoitusta, ei mitään kulunutta Rotting Christ/Varathron/Necromantia-pastissia.
Wounds of Desolation on bändin kolmas levy, ja on pakko todeta, että nämä jätkät ovat säveltäjinä melko velhoja. Biisit ovat äärimmäisen monisyisiä ja niissä on hienoja koukkuja suuntaan jos toiseenkin. Kimurantit melodiat kuljettavat kohtalaisen teknistä musiikkia hienosti eteenpäin. Levy ei myöskään avaudu ensimmäisen kierroksen jälkeen, vaan useammat pyöräytykset ovat suotavia, elleivät jopa pakollisia.
Monipuolisuus ja seikkailunhalu voivat olla melkoinen musiikillinen riesa, mutta Isolert on onnistunut tekemään kiivaan, aggressiivisen ja kevyesti melankolisen levyn, jonka ehdottomat vahvuudet löytyvät juuri näiden adjektiivien lomasta.
Vaikka musa ei välttämättä ole kaikkein omaperäisintä, siitä löytyy tarpeeksi omia ideoita, jotta bändi ei polje itseään vetelään suohon. Oikein pätevää kamaa melodisemman mustan metallin ystäville.