Vuonna 2019 Espoossa perustettu Jewel Throne takoo debyytillään varsin jykevän kuuloista vanhan koulukunnan death/thrashiä, joka ei teknisillä krumeluureilla brassaile.
Jossain varhaisen Sodomin ja Sepulturan välimaastossa kulkeva debyyttilevy tarjoilee lihaisia ja tarttuvia riffejä sekä brutaalia tunnelmaa. Laulaja Jesse Huovisen tulkinnassa on sopivan kypsää mureutta ja alkukantaisuutta.
Blood Vulturesin kappaleet ovat miellyttävän nopeita ja ytimekkäitä ilman turhan kliinistä tuotantoa tai tiukasti gridiin soitettua tylsää tikkausta. Soitossa on juuri sellaista irtonaisuutta, että oikeanlainen tunnelma saadaan esiin. Jo pelkästään tämä seikka ansaitsee hatunnoston ja tekee Blood Vulturesista keskivertoa death metal -levyä nautittavamman.
Jewel Throne ei ole genrensä omaperäisin edustaja, ainakaan vielä, mutta jotain kutkuttavalla tavalla nautinnollista sen musiikissa on. Reilut 40-minuuttisella levyllä ei juuri tyhjäkäyntiä kuulla, ja etenkin The Crown -henkinen The Graveyard of Dreams ja kaoottisesti jyräävä Mental Self-Mutilation saavat pään nykimään holtittomasti.