Laadukasta ja mukiinmenevää jälkeä – arviossa Arkona

Arvio julkaistu Infernossa 10/2016.

06.03.2017
Arkona
Vozrozhdeniye
Napalm

Venäläinen folk metal -akti painii hyvin pitkälti samassa sarjassa kuin esimerkiksi Skyforger, Metsatöll tai Cruachan. Venäläisistä kansantaruista ja slaavilaisesta mytologiasta ammentava yhtye on julkaissut 14 vuoden aikana seitsemän studioalbumia ja kolme livelevyä. Nyt on vuorossa debyyttilevy Vozrozhdeniyen (2004) uudelleen nauhoitettu versio.

Alun perin laulaja Maria ”Masha Scream” Arkhipovan soololevyksi kaavailtu teos on kokenut nykyisen miehistön käsittelyssä hienoisen kasvonkohotuksen. Suurin muutos on eittämättä Vladimir ”Wolf” Reshetnikov, joka liittyi yhtyeeseen vuonna 2011. Säkkipilleistä ja huiluista vastaavaa mies on tuonut vanhoihin kappaleisiin uuden melodisen ulottuvuuden ja keventänyt koskettimien osuutta. Yleisesti ottaen äänimaisema on nyt selkeämpi ja kaikin puolin terävämpi, mikä on tietysti varsin positiivista. Näin melodiset nyanssit pääsevät aiempaa selkeämmin esille.

Folk metal on melko epäilyttävä genre, sillä se on täynnä keskinkertaisia tai suorastaan hirveitä yhtyeitä, joiden traditionpalvonta on johtanut suoranaiseen persoonattomuuteen ja tylsämieliseen kitschkuvastoon. Arkona ei ole alan kehnoimmasta päästä, ja vaikka sekin omaa lukuisia ärsyttäviä piirteitä, sillä on kykyä luoda laadukkaita tai vähintäänkin mukiinmeneviä sävellyksiä.

Puutteellisista venäjän kielen taidoistani johtuen en osaa ottaa kantaa sanoitusten tasoon ja tyydyn vain kommentoimaan laulutyyliä. Masha hallitsee niin puhtaan kuin mureankin ilmaisun kohtuullisen hyvin, vaikka hänkään ei kykene tarjoamaan mitään erityisen persoonallista.

On makuasia, kuinka tarpeellisena Vozrozhdeniyen uutta versiota pitää, mutta ainakin omalla kohdallani tämä tuoreempi näkemys toimii huomattavasti paremmin. En tiedä, miten yhtyeen fanit suhtautuvat asiaan, mutta kehottaisin tutustumaan levyyn ennen kirousten langettamista.

Lisää luettavaa