Torniolaiset ovat päättäneet julkaista kahden täyspitkän jälkeen suoraviivaisen ep:n, joka sekä kasvaa että paranee loppua kohden. Siinä missä julkaisun avaava Let Thy Kingdom Come on kiivaan konstailematon kolmen minuutin black metal -rypistys, kestot tuplaantuvat seuraavassa kappalekaksikossa Thou Shalt Be Cursed ja Woe! Woe! Woe!, mikä mahdollistaa monipuolisemman ilmaisun hitaampine tunnelmointiosuuksineen.
Jos rumpupapatus on kaikkinensa varsin yksioikoista, suomalaiselle mustalle metallille tyypilliset melankoliaa tihkuvat, pikkunäppärät melodiat luovat suoremman riffisahauksen lomassa vastaväritystä. Tehokkaimmin Curse upon a Prayer onnistuu elementtiensä yhdistelemisessä ep:n päätöskappaleessa, joka starttaa kylmän viiltävällä näppäilyllä ja onnistuu jäädyttämään otteeseensa koko seitsemän minuutin kestonsa ajaksi.
The Three Woes ei ole musiikillisesti millään muotoa mullistava levytys, mutta siinä on siinä määrin vahvaa omaa ilmettä, että bändi lunastaa tanakasti paikkansa kotimaisen black metalin jatkumossa.