Lupaavinta kotimaista musiikkia vähään aikaan – arviossa Mercury Circlen ep

Julkaistu Infernossa 7/2020.

Mercury Circle
The Dawn of Vitriol
Noble Demon

Minne doom menee kuolemaan? Tämä lienee usein kysytty kysymys, johon on turha odottaa vastausta.

Minne doom menee hankkimaan kasvojenkohotuksen, onkin puolestaan paljon mielenkiintoisempi ja mielikuvitusta kutkuttavampi kysymys. Tuottajana, Iconcrash-yhtyeen nokkamiehenä ja sittemmin Swallow the Sun -jäsenenä tunnetuksi tullut Jaani Peuhu pyrkii vastaamaan kysymykseen omalla new doomiksi kutsumallaan keitoksella.

Mercury Circle on on upouusi yhtye, mutta sen jäsenet omaavat vahvan veteraanistatuksen. Peuhun lisäksi orkesterin debyytti-ep:llä vaikuttavat kitaristit Jussi Hämäläinen (Hanging Garden, The Chant) ja Juppe Sutela (To/Die/For), basisti Ande Kiiski (Sleep of Monsters, Rytmihäiriö) ja rumpali Juuso Raatikainen (Swallow the Sun).

Yhtye yrittää osittain samaa kuin Paradise Lost viime vuosituhannen lopulla ja Katatonia tämän vuosituhannen alussa. Tai mitä Depeche Mode koetti tavoitella Songs of Faith and Devotionilla. Eli synkkyydessä löytyy, mutta äänimaailma on keskivertoa metalliäänitettä avarampi ja ilmavampi. Särökitaroista ei ole kasattu antispectoriaanista itkumuuria, vaan ne elävät sovussa koskettimien ja elektronisten äänikollaasien kanssa. Tunnelma on silti painava, mikä on selkein linkki doomiin.

Orgaaninen ja lihallinen essenssi kohtaa kylmän ja keinotekoisen sykkeen mitä ihastuttavimmalla tavalla. Lupaavinta kotimaista musiikkia vähään aikaan.