Lost Soul
Atlantis: The New Beginning
Apostasy
Näitä puolalaisia olisi helppo syyttää uudemman Behemothin, Nilen ja Morbid Angelin jälkien tarpomisesta. Bändin teknisesti sävytetty neodeath kuulostaa nimittäin melkoisen tutulta.
Lost Soul on kuitenkin ollut kasassa jo neljännesvuosisadan, ja kaverit voi lukea etenkin omassa maassaan edelleen aktiivisten pioneerien joukkoon. Ammattitaito myös kuuluu, sillä Atlantis: The New Beginning ei sisällä minkäänlaisia kauneusvirheitä. Soundi on raskas, musiikki massiivista ja rumpalin ranteista irtoava tulitus lyö keuhkot tyhjäksi.
Pureksittavaa on melkoisesti. Tymäkkä ja tuhdisti murskaava kuolotykitys saa mausteekseen Wroclawin filharmonista orkesteria, kuoroja ja jopa pätkän flamencokitaraa. Kappaleista löytyy vaihtelua, mutta siltikin niitä on vaikea erotella toisistaan useammankaan kuuntelun jälkeen. Poikkeuksena on hieman puhdastakin laulua sisältävä, keskitempoisesti maalaileva Unicornis, jolle Vital Remainsistä tuttu Dave Suzuki käy heittämässä itselleen tunnusomaisen soolon.
Tarttuvammalla kappalemateriaalilla Atlantis voisi olla pelottavan kova kiekko. Nyt informaatiota pukataan niin valtava määrä, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Jumalattoman hienoja kohtia tiputellaan kuitenkin sen verran usein, että Atlantis menee tietynlaisesta möhkömäisyydestään huolimatta vuoden parhaimpien kuolojulkaisujen joukkoon.