Tamperelaisnelikon neljäs käy päälle kiukkuisen ampiaislauman lailla. Kokemus ei onneksi ole yhtä tuskallinen, vaan välillä kovastikin nautinnollinen. Jussi Kaholan laulut vaativat vähän totuttelua, mutta kun alkujärkytyksestä selviää, ylärekisterihuuto alkaa toimia.
Tryerin pohjat tulevat melodisesta skeittipunkista, ja lisävaikutteita napsitaan sujuvasti niin hc:n, metallin kuin perusheavynkin puolelta. Yleensä ottaen räimintä on kuitenkin sen verran hardcorea, että monelle metallipuristille touhu lienee liikaa. Ja hardcorella tarkoitan tässä nimenomaan tempoa ja asennetta, soittotaitoa herroilla kyllä piisaa ja osumatarkkuus on siten kovalla tasolla.
Vaikka melodiat nappaavat välillä mukaansa, Tryer ei päästä kuulijaa helpolla. Yllättäviä käänteitä ja pientä kikkailua piisaa, muttei kuitenkaan itsetarkoituksellisesti. Jonkin sortin lisäarvoa tuo Convergesta tunnettu Kurt Ballou, joka on vastannut levyn miksauksesta. Soundi onkin kaikkinensa hyvä.
Livenä Tryer lienee viehkeän vimmainen tapaus. Ehkäpä näemme keikalla.