Jos Decrepisy on virkaiältään vielä nuori yhtye, sen miehistöltä löytyy runsaasti kokemusta muiden muassa Acephalixin, Necrotin ja Funebrarumin kaltaisista myllyttäjistä. Ja myllytystähän Emetic Communion -esikoisalbuminsakin tarjoaa, maan alta kumpuavaa, painavaa ja ajoittain doom-tempoisena hidastelevaa vyörytystä. Nyt taotaan raskailla ja känsäisillä käsillä eikä kikkailla pikkurillit ojossa.
Vaikka neljällä kappaleella on pituutta, kokonaisuus on 35 minuutillaan juuri sopivan mittainen. Äärimmäisen matalasta murinasta ei erotu yksittäisiä sanoja, mutta luolamiesmäisen synkkään ilmapiiriin tulkintatapa on omiaan. Alkukantaisen riffittelyn päälle maltillisesti sudituista kitaramelodioista ja sooloista löytyy tummuuden eri sävyjä, mikä paljastaa tekijöidensä olevan kehittyneempiä neandertalilaisia.
Kosketinvetoinen ja kauhuleffahenkinen Anxiety Womb -outro rauhoittaa ja nostattaa kuuntelijan takaisin maan pinnalle kohti valoa, vaikka pahaenteinen tunnelma jättääkin selkäpiihin kylmät väreet ja halun palata takaisin. Ajatus loppuelosta menninkäisenä ilman auringonvaloa alkaa kuulostaa yhä houkuttelevammalta.