Puhuttelee niin sydäntä kuin aivojakin – arviossa Rome

Julkaistu Infernossa 7/2020.

Rome
The Lone Furrow
Trisol

Vuonna 2005 perustettu Rome on luxemburgilaisen Jerome Reuterin luomus, jonka ajatonta historiaa huokuva apokalyptinen neofolk on jo pitkään edustanut genrensä tasokkainta laitaa.

Viime vuonna ilmestynyt Le Ceneri di Heliodoro oli kokonaisuudessaan kaikin puolin tasalaatuinen teos, ja samaa linjaa jatkaa myös The Lone Furrow. Tällä kertaa äänimaisema ja sävellykset tosin kuulostavat aavistuksen verran monipuolisemmilta, mihin varmasti vaikuttaa vierailevien laulajien käyttö. Myös Reuterin oma äänenkäyttö on jollain tapaa aiempaa sävykkäämpää.

Vierailijat on valittu tyylikkästi, ja heidän käyttönsä on hyvin perusteltua. Mukana on niinkin erityyppisiä hahmoja kuin Aki Cederberg, Alan Averill (Primordial), Adam ”Nergal” Darski (Behemoth), Joseph D. Rowland (Pallbearer), J. J. (Harakiri for the Sky) ja Laura Le Prunenec (Rïcïnn). Joko laulun tai narraation muodossa lahjojaan tarjoavat artistit tuovat oman persoonallisen mausteensa teokseen, jonka kaikki yksityiskohdat tuntuvat tarkkaan harkituilta.

Ihmisen kulttuurisesta ja moraalisesta rappiosta sekä hengellisyyden katoamisesta teemansa pitkälti ammentava Reuter ei tarjoa taiteessaan valmiita vastauksia vaan antaa kuulijan tehdä omat johtopäätöksensä. The Lone Furrow on moni-ilmeinen katsaus läntisen kulttuurin sieluntilaan ja historiaan. Se puhuttelee niin sydäntä kuin aivojakin.