Suttuista vanhan koulun speed metalia Itävallasta, ja vieläpä kilpa-ajokonseptilla.
Kaikessa kolhoudessaan Death Racerin kaahaus sopii teemaan täydellisesti. Paitsi että bändissä vaikuttavat esimerkiksi Bruce Pirelli ja Niki Louder, biiseissä seikkaillaan muun muassa Ayrton Sennalle kohtalokkaassa vuoden 1994 Imolan Grand Prix’ssä.
Kaiketi Razorin Deathrace-levystä inspiksensä ammentaneen From Gravel to Graven tempo kiihtyy kuin adrenaliini starttiruudukossa, ja soundi on likainen kuin öljyinen asfaltti.
Tunnelma on kireä kuin heikosti organisoidulla varikolla, ja luolamaisen etäiseksi kaiutettu hihkuva ”laulu” raikaa kuin voitonhuuto maaliviivalla.
Kitarat kirkuvat kuin renkaat kuolonkurveissa, ja sekavat soolot suihkivat kuin kipinät pakoputkista. Rummut jyskyttävät kuin mutkalle kolhittu takavanne, shikaanit kiihdytetään suoriksi eikä sovituksellisia kolareita edes yritetä kaihtaa.
Sietämättömän törkyisen 36 minuutin romurallin selvittyä ruutulipulle hifistien palkinnoiksi jäävät tinnitus ja kylmä hiki. Omissa kirjoissani Death Racer ei selviäisi edes karsinnoista, mutta Exciterin, Razorin, Tormentorin ja
Bulldozerin fanit saattavat nostaa koheltajat jopa podiumille.