Taidokkaasti tehty, mutta hankala saada kunnollista otetta – arviossa Conception

Julkaistu Infernossa 6/2020.

Conception
State of Deception
Conception Sound Factory

Viimeksi reilut kaksi vuosikymmentä sitten kokonaisen studioalbumin julkaissut norjalaisyhtye palaa pitkäsoittokantaan viidennellään.

Vuoden 2018 My Dark Symphony -ep:llä uudestaan aktivoituneen progressiivis-melodisen metallin sanansaattajan uusimmalla mennään pitkälti soitto edellä. Sinkkuina julkaistujen Waywardly Brokenin ja By the Bluesin lisäksi State of Deceptioniltä ei löydy perinteiseen popkaavaan istuvia vetonauloja, eikä liiemmin kertosäkeitäkään. Levy pohjaa enemmän intellektuelliin sävelkudontaan, raskaampiin riffeihin ja tummaan äänimaisemaan. State of Deception on taidokkaasti tehty levy, mutta siitä on hankala saada kunnollista otetta.

Conception tunnetaan piireissä parhaiten entisen Kamelot-keulan Roy Khanin entisenä – ja nyt siis nykyisenä – bändinä. Tunnetuinta yhtyettään selvästi matalammalla profiililla puurtava ryhmä lienee juuri sopiva toimintaympäristö viimeisinä Kamelot-vuosinaan pahasta loppuunpalamisesta kärsineelle Khanille. Ainakin ukon jylhändramaattinen ääni on entisessä iskussaan ja sopii Conceptionin pirtaan kuin kummitus oopperaan.