Vuonna 2009 perustettu alankomaalaisbändi Lucifericon taiteilee okkultistisen death metalin syvissä syövereissä. Vaikka yhtye määrittelee musiikkinsa death metaliksi, siitä voi kuulla muun muassa Watainille ominaista ruotsalaistyylistä riffittelyä. Ortodoksinen black metal onkin ilmeisesti ollut kakkoslevyn suurin vaikuttaja.
The Warlock of Da’ath on erittäin tasapaksua ja sielutonta puurtamista. Levy on edeltäjäänsä muutamaa astetta tummempi, mutta samalla siitä tuntuu puuttuvan kaikki omaleimaisuus. Albumi ei pääse lähellekään esikuviensa tunnelmia, joten oli ehkä huono veto tiputtaa kuolometallisempi ilmaisu pois. Ortodoksisen blackin kovin buumikin on jo ohi ja Lucifericon missasi sen lahjakkaasti.
Bändin soittotaidot ovat kunnossa ja tuotantokin on siedettävä, mutta se tärkein puuttuu: levyllä ei ole ensimmäistäkään tunnistettavaa tai mieleenpainuvaa kappaletta. Kun kiekko on pyöräytetty, sen 39 minuutista ei jää muistikuvia. Aivan uskomattoman tylsää paahtoa.