Danzig
Skeletons
AFM
Jos Glenn Danzigista on saatu somessa vitsi tarjoamalla äijältä sama tuijotuskuva jokaiselle päivälle, omanlaisensa huumoripläjäys on myös tämä miehen coverlevy. Harvoin on nimittäin kuultu yhtä surkeaa yritelmää.
Coverlätyt ovat riskaabeleja tapauksia, mutta esimerkiksi Slayer (Undisputed Attitude) ja Metallica (Garage Days Re-Revisited) ovat onnistuneet hommassa erinomaisesti. Samaa yrittää Danzig räimimällä menemään hällä väliä -autotallimeiningillä.
Mutta ei toimi, ei sitten ollenkaan. Ei millään osa-alueella.
Danzigin laulu on kurkunpäästä nousevaa takakireän epävireistä jollotusta, bändi soittaa laiskasti, soundit ovat tunkkaista demotasoa ja biisien sovitukset urpoja.
ZZ Topin Rough Boy on aivan käsittämätön, samoin Black Sabbathin innottomalla puolitempolla laahaava N.I.B. Pari punkimpaa vetoa ovat misfitsmäisyydessään jokseenkin kelvollisia, samoin hiljaisempi Everly Brothers -laina Crying in the Rain. Lyhyt levy on kuitenkin hämmentävässä epämääräisyydessään ihan Lulu-tasoa.
Täysin paskan levyn tunnistaa siitä, että sen kuunteleminen käy työstä. Varmistuksen tuo, että tämä vmp-toteamus on puuskahdettava kuunnellessa ääneen.