Tekijämiesten jämäkkä ja tasapainoinen debyytti – arviossa Sumerlands

Arvio julkaistu Infernossa 9/2016.

Sumerlands
Sumerlands
Relapse

Niin mielellään kuin levy-yhtiönsä haluaakin kutsua ensimmäistä täyspitkäänsä julkaisevaa Sumerlandsia all-star-bändiksi, määritelmä on vahvasti liioiteltu. Tekijämiehiä yhtyeestä kyllä löytyy, kuten vaikkapa entinen Hour of 13- ja Atlantean Kodex -solisti Phil Swanson tai Inquisitioniä ja Power Tripiä tuottanut Arthur Rizk. Kokemus kuuluu jämäkkänä ja tasapainoisena lopputuloksena, mikä ei ole esikoisella todellakaan mikään itsestäänselvyys.

Sumerlands ei ole ainut yhtye, joka on imenyt itseensä 80-luvun heavy metalia ja siinä sivussa hatseja myös 70-luvulta. Bändin omintakeisen kiehtova soundi syntyy kuitenkin tavasta, jolla se hönkäisee vaikutteensa pihalle. Vaikka kappaleita voi kuvailla eeppisiksi ja miehisiksi, niiden melankolinen tunnelma ja jollain kumman tavalla vähäeleinen toteutus luovat kiehtovan ristiriidan, jonka avulla musiikki ujuttautuu salakavalasti tajuntaan.

Mahtipontisen testosteroniuhon karttaminen näkyy myös yksinkertaisissa biisiennimissä ja siinä, että itse albumi on nimetön. Se kuuluu myös Swansonin laulusuorituksissa, joista löytyy tunnetta ilman minkäänlaista ylitulkintaa. Oli kyseessä sitten hieman rauhallisempi kappale The Guardianin tyyliin tai Blindin kaltainen tymäkämpi vetäisy, tyylikäs linja pitää. Levyn kokonaismittakin pysyy vielä erittäin maltillisessa reilussa puolessa tunnissa.

Suomalais-amerikkalainen Aktor tuntuu jollain tapaa lähimmältä Sumerlandsin hengenheimolaiselta, jos yhteneväisyyksiin ei lasketa ensiksi mainitun vinksahtanutta tunnelmaa. Luen tämän meriitiksi kummallekin.