”Uskomaton kyky luoda voimakasta ja tunteisiin vetoavaa musiikkia” – Arviossa Primordial

Levyarvio julkaistu Infernossa 9/2014.

Kuva: Primordial

Primordial
Where Greater Men Have Fallen

Metal Blade
5_kirvesta

Primordial on yksi niistä harvoista yhtyeistä, joilta ei ole lupa odottaa pettymyksiä. Sen tuotanto on pysynyt vahvan tasalaatuisena koko 2000-luvun. Pettymystä ei tuota myöskään yhtyeen kahdeksas pitkäsoitto, joka todistaa, että Alan Averillilla ja kumppaneilla on vieläkin hyppysissään taito tehdä iholle käyvää ja paatoksellista musiikkia.

Edellinen levy Redemption at the Puritan’s Hand (2011) hilasi orkesterin tyyliä jälleen hieman blackmetallisempaan suuntaan, eikä tästä linjasta poiketa. Myös sanoituksiin on hiipinyt entistä enemmän apokalyptisia ja antikristillisiä teemoja.

Levy alkaa tunnistettavasti nimibiisin sisältäessä kaikki ne elementit, joiden takia kiinnyin yhtyeeseen aikoinani niin kovasti. Averillin intensiivinen ja julistava laulutyyli, uhmakkuuden ja melankolisuuden välimaastossa sijaitseva riffittely ja kiihkeä rumputyöskentely yhdistyvät jälleen kerran kauniisti, vailla minkäänlaisen väsyneisyyden merkkiä. Babel’s Tower tiputtaa hieman tempoa ja lisää raskautta, mutta onnistuu lopputuloksessa yhtä vakuuttavasti.

The Seed of Tyrants pistää blastbeat-vaihteen silmään ja liitää sen varassa koko kestonsa. Kyseessä lieneekin albumin suoraviivaisin veto. Ghost of the Charnel House pääsee yllättämään 70-lukulaisesti svengaavalla doom-hakuisuudellaan – väliosan tunnelmoinnissa mennään jo aavikkorockin puolelle! Mielenkiintoinen kappale, joka ei kuulosta tuoreista vivahteistaan huolimatta miltään muulta kuin esittäjältään. Yksi teoksen kohokohdista on myös kierolla johtoriffillä varustettu Alchemist’s Head, jonka sysimusta, hypnoottinen raivo aiheuttaa värinöitä selkäpiissä.

Where Greater Men Have Fallen ei avaudu niin helposti kuin kaksi edeltäjäänsä, mutta kun portti on kerran aukaistu, takaisin ei ole paluuta. Tässä mielessä levy on sukua Calm Before the Stormille (2002), vaikka parempi onkin.

Primordialilla on uskomaton kyky luoda voimakasta ja tunteisiin vetoavaa musiikkia, joka ei vaikuta suurellisuudestaan huolimatta tippaakaan kornilta tai teennäiseltä. Äkkiseltään ei tule mieleen kovinkaan montaa yhtyettä, jotka pystyisivät samaan.