Nimi Ural Umbo ei soita monenkaan kelloja, mutta eipä musiikkinsa olekaan suurelle kansalle tarkoitettua. Sum of R sen sijaan saattaa olla vähän tutumpi tapaus. Näiden molempien ja vielä muutaman muunkin kokoonpanon takaa löytyy sveitsiläinen Reto Mäder.
Kymmenisen vuotta sitten startanneen uran alku oli Ural Umbolle tuotteliasta aikaa, mutta sitten hiljeni. Pitkään kestäneen julkaisutauon katkaisevan uuden albumin synnyttämisestä kuulunee iso kiitos levyllä ääntään lavea-alaisesti käyttävälle Marko Neumanille (Dark Buddha Rising).
Cd:n maksimimittaa hätyyttelevä Roomer on järkälemäinen teos, joka vaatii kuuntelijaltaan paljon. Ehkä jopa liikaa. Albumi voisi olla aivan hyvin valtavirran ulkopuolella julkaistun ja kriitikkojen vuolaasti kehuman psykologisen trillerin soundtrack, josta ei puutu taidehenkisyyttä eikä painajaismaisen visuaalista kerrontaa Dario Argenton leffojen tyyliin.
Mielikuvaa instrumentaalisesta äänimaisemasta vahvistaa Neumanin ääni, joka on kuin yksi levyn soittimista. Mies ulisee, korisee, murisee, manaa ja puhuu musiikin päälle. Tulkinnasta löytyy niin eteeristä keveyttä kuin painostavaa raskautta.
Mitastaan ja kokeellisesta sisällöstään johtuen kokonaisuus tuntuu hiukan enemmän hajanaiselta kuin monipuoliselta, vaikka ilmaisutapa ja muotokieli epäilemättä tarkkaan harkittuja ovatkin. Avautuakseen kunnolla Roomer vaatinee erityislaatuisen kuulijan ja/tai erityisen mielentilan.