Veri vetää paiskomisen pariin – arviossa Darkness

Arvio julkaistu Infernossa 9/2016.

Darkness
The Gasoline Solution
High Roller

Vaikka teutonithrashiin on tullut perehdyttyä kolmisen vuosikymmentä, uusia tuttavuuksia tulee vastaan aina. Melkoisen nipun demoja ja kolme albumiakin 80-luvun loppupuoliskolla julkaissut Darkness on näistä yksi.

Kuten asiaan kuuluu, huilia on pidetty koko 90-luku ja vielä uuden vuosituhannen alkupuolikin, kunnes veri on taas vetänyt paiskomisen pariin. Paluu tapahtui eri nimellä, kunnes aito ja alkuperäinen, välillä laulajantonttiakin hoidellut rumpali ja lähes alkuperäinen kitaristi huomasivat vanhemmassa olevan paremman varan.

Vaatimattomat 27 vuotta edellisen julkaisun jälkeen ilmestyvä The Gasoline Solution on yllättävän kipakka tapaus. Keski-ikäisen plösähtäneisyyden myötä ilmenevä mukavuudenhaluisuus ja tyytyväisyys asioiden nykytilaan loistavat poissaolollaan. Täysin konstailematon, suoraviivainen paukutus ei ole sinällään mitenkään ihmeellistä, mutta ärhäkkäällä otteella vedetyt rallit ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan melkoisen vastustamattomia. Iskevän kokonaisuuden täydentävät osuvasti saksalaista tyylitajua edustavat hupsu levynnimi ja niin ruma kansi, että se alkaa lähestyä tyylikästä.

Darknessin paluu on tämän levyn perusteella täysin perusteltu. Toivon mukaan luvassa on lisääkin, vaikka yhtyeen toiminta tulee edelleenkin pysyttelemään ainoastaan undergroundissa, rässifriikkien parissa.