Näitä hommia tehdään rakkaudella – Tuska-lauantai paketissa

Anthrax, Tuska 2016. Kuva: Mikko Pylkkö
Kuva: Mikko Pylkkö

Lauantain Tuskailut jatkuivat helteisinä ja huuruisina. Inferno viihtyi vallan hyvin myös festarin toisena päivänä.

Päivän tuokiot

Keskipäivällä aurinko paahtoi festarikansaa niin ilolla, että melkein saattoi unohtaa päivän alkukattauksen olevan pelkkää mustaa synkistelyä ja tuomiota. Mutta kyllä helteessäkin dumaus ja hidastelu toimi. 

Lee Dorrianin uusi proggis With the Dead veti suhteellisen pienen kourallisen lojaaleja faneja telttalavalle, jossa bändi hoiti homman kotiin hyvin eleettömällä karismalla. Sama kourallinen plus jokunen muu seikkailunhaluinen hippi jatkoi teltasta Inferno-lavan uumeniin Circlen outoiluja todistamaan. Olipahan häröä kerrakseen, vaan viihdyttävää sellaista. Eräänkin lehtemme toimittajan sanat saattoivat keikan jälkeen kuulua:

– Tämän ei pitäisi selvin päin toimia, mutta toimipa silti.

Solmu-salin ohjelma oli lauantaina kautta linjan hiljaisen kiehtovaa. Paikka on alueella hieman piilotettu suuren yleisön silmiltä, mutta perille löytäneille sisältö on varmasti ollut palkitsevaa. Yksi kohokohta oli tietenkin Swallow the Sunin akustinen keikka, johon pääsi mukaan vain ja ainoastaan 100 ennalta arvottua fania. Infernolaisten ylpeydenaihe oli tietenkin keskustelutilaisuus, jota kaunisti läsnäolollaan myös päätoimittajamme Matti Riekki.

Ylivoimaa. ML #tuska2016 #ghost

Kuva, jonka @inferno_magazine julkaisi

Illan viimeinen esiintyjä Ghost laskeutui Ruotsista kera järisyttävän ukkosmyrskyn. Päivä ei kertakaikkiaan olisi voinut päättyä sopivammin, ei vaikka paavi olisi pyytänyt Saatanalta erikoiskohtelua Tuskan lauantai-iltaan. Auringon painuessa mailleen, taivaan synkistyessä myrskypilviin, Ghostin messutessa, kaikki meni juuri niin kuin sen pitikin mennä.

Päivän jyrä: Primordial

Olosuhteet eivät olisi voineet olla paljon epäsuotuisammat, kun Primordial asteli lavalle. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja Tuska-alueella riitti lämpöä enemmän kuin Irlannin laki sallii, mutta vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, Primordial onnistui ottamaan tämänkin tilanteen haltuun.

Nemtheangan aloittaessa julistuksensa kolmelta iltapäivällä, oli aurinkoisessa yleisössä enemmän väkeä kuin edellisen päivän pääesiintyjänä toimineen Avantasian aikana ja tuskin kenellekään jäi epäselväksi, mistä bändin tunteenpaloa huokuneessa pakanametallissa oli kyse.

Primordial saatteli yleisön The Coffin Shipsin ja Empire Fallsin kaltaisilla sävelillä yhä lähemmäksi aitoa irlantilaista viskinkatkuista sielunmaisemaa. Luulenpa, että tilanne oli tälläkin kertaa sama, kuin bändin ensimmäisen Nummirock-keikan aikana toistakymmentä vuotta sitten: paikalle saapui satakunta Primordial-fania, mutta keikan jälkeen samalta paikalta poistui noin pari tuhatta Primordial-fania. Äärimmäisen intohimoinen esiintyminen tuskin jätti ketään täysin kylmäksi!

– Aki Nuopponen

Päivän meininki: Mustanpuhuvan värikäs

Lauantain menoa luonnehti jo iltapäivästä lähtien yksi varsin ylivoimainen sana: Ghost. Festarialuetta silmäillessä kävi hyvin äkkiä selväksi, että enemmän kuin pari yleisön jäsentä oli saapunut katsomaan nimenomaan ruotsalaisia.

Ylipäätään aivan ihanaa, toimittajan välillä turhan kyynistä sydäntä lämmittävää, oli katsella päivän festariyleisöä, joka oli innolla panostanut asiaansa. Viileät, idioottimaiset, kreisit, tyylikkäät, omituiset, kauniit ja hillittömän mauttomat festarilookit mustan massan väripilkkuina viihdyttävät ja ilahduttavat aina. Se kertoo siitä, että näitä hommia tehdään rakkaudella.

– Salla Harjula

Tätäkö tarkoitetaan verestävillä silmillä… #tuska2016

Kuva, jonka @inferno_magazine julkaisi