Suomalaisia sankareita heilaten – Ranger täräytti Norjassa

Live: Ranger, Infant Death, Enter Obscurity – Vulkan Arena, Oslo, 5.12.2015

11.12.2015

Helsinkiläinen speed-/heavy metal -komeetta Ranger on ollut rautaisten demo- ja nyttemmin myös virallisten äänitejulkaisujensa sekä kiimaisenkovien keikkojensa ansiosta yksi viime vuosien suomalaisen undergroundhevin kärkinimiä.

Kotimaassaan Ranger esiintyy säännöllisen epäsäännöllisesti niin pikkuklubeilla kuin isommilla metallifestareillakin, mutta on tehnyt ahkeraa ruohonjuuritason työtä myös ulkomaalaisten heavy metal -intoilijoiden iloksi. Tämä tapahtuu yleensä kengännauhabudjetilla ja nöyrällä mutta kauttaaltaan positiivisella ja asialleen omistautuneella true-asenteella.

Tämä näkyi Suomen itsenäisyyspäivän aattona Norjan pääkaupungissa Oslossa, kun Ranger-nelikko Dimi (laulu, basso), Miko (rummut) Mikael (kitara) ja Ville (kitara) jakoi ensin nimmareita paikallisessa marginaalisempaan metalliin keskittyneessä Katakomben-levykaupassa ja pyöräytti ehtoolla täysimittaisen konsertin läheisellä keikkapaikalla.

Oslon ydinkeskustan liepeiltä löytyvä Vulkan Arena ei suoraan sanoen vastannut odotuksia hämyisestä heviluolasta, jollaiseen illan kattauksen bändit olisivat parhaiten istuneet. Rakennus oli verraten uusi ja nuorisotilamaisen siisti, mutta niin vain puitteet saatiin paita- ja oluttiskillä ja sammutetuin valoin sopiviksi.

Noin 200 henkeä vetävään tilaan saapui hyvissä ajoin innokkaita noin sadan sierainparin verran. Asianmukaisiin farkku- ja nahkaunivormuihin sonnustautunut yleisö pääsi ensin vastaanottamaan paikallisen speed-/thrashryhmä Enter Obscurityn ja genren brutaalimpaa laitaa edustaneen trondheimiläisen Infant Deathin.

Yhtyeistä ensin mainittu taisi peruspohjaltaan toimivan mutta nyansseiltaan yksipuisen vauhtikohkaamisen suhteellisen tarkasti. Kolmikon biisien parasta antia olivat kitaristi Mattis Executionerin loihtimat tiukat, korvakäytäviä repivät soolot. Setin viimeisenä mukiinmenevästi rysäytetty Motörhead-laina Iron Fist tarjosi keikan kovimmat aplodit.

Astetta tuhdimpaan yleissoundiin ja raivokkaampaan ulosantiin satsannut Infant Death tarjoili tummanpuhuvaa murskaansa oslolaisia huomattavasti eläväisemmin. Matalalla alarekisterissä ryömivät riffit eivät tosin erottuneet puuroutuvasta äänimaailmasta kovinkaan hyvin, ja lopputuloksena pääosassa olivat soundien osalta lähinnä rummut. Uhkaavan oloinen puolen tunnin turpasauna toimi kuitenkin vahvasti tilaisuuden hengen mukaisesti.

infant death_oslo2

Rangerin astuessa lauteille ei ollut epäilystäkään, millä tasolla suomipoika hommansa hoitaa, oli maa, yleisömäärä ja keikkapaikka millainen tahansa. Vulkanin tapauksessa paikasta teki tylsän käytännössä olematon lavavalaistus, johon kuului kourallinen paikallaan pysytteleviä spottivaloja. Musiikin mukana liikkuva valaistus saa tylsemmänkin bändin elämään, joskin Rangerin tapauksessa ukot hoitivat asianmukaisen metallimyllyn pyörittämisen täysin ominkin avuin.

Tämän bändin kohdalla siihen riittävät rumpali Mikon ennakkoluulottoman raivokas kapulasavotta, leijonaharjaisen basisti-vokalisti Dimin runsasilmeinen yleisöagitointi sekä hillitysti esiintyvien mutta taidolla kompit ja soolot tikkaavien Mikaelin ja Villen itsevarma lavakarisma. Keikka ei ollut missään nimessä raivokkaimpia yhtyeeltä näkemiäni, mutta lajissaan tasokas ja ennen muuta selkeäsoundinen.

Kuva: Jaakko Silvast

Pääosassa oli yleisöllekin selkeästi mieluinen Knights of Darkness -ep (2013), joka soitettiin Steel Dawnia lukuun ottamatta kokonaan. Debyyttikokopitkä Where Evil Dwellsiltä raapaistiin kolme rallia ja esikoissinkku Shock Skullilta minirinkulan molemmat raidat. Yleisölle esiteltiin myös kaksi uutta Ranger-palaa – nimillä Space Mutants ja Night Slasher kulkevat, yhtyeen linjalle ominaiset jytistelyt. Todennäköisesti nämä ovat maistiaisia seuraavalta Ranger-albumilta, jota yhtyeen on tarkoitus ryhtyä työstämään tulevana keväänä.

Vulkanin yleisö oli menosta päätellen kollektiivisen yhtä mieltä, että Rangerin ensimmäinen varsinainen headlinerkeikka Norjan maaperällä tuli tarpeeseen. Vaikka tupa ei ollut täysi, paikalliset hevimöröt ja -möröttäret pistivät parastaan oluttuopit käsissä suomalaisia sankareitaan heilaten. Paikan päällä olleet maanmies ja -nainen saivat olla ylpeitä.

Lisää luettavaa