Hammerfallin lähihistoria on kulunut mukavasti Helloweenin kanssa United Forces -yhteiskiertueella rundatessa. Parin vuoden rupeama tosin alkoi kaikkea muuta kuin menestyksekkäissä merkeissä.
– Viimeisin albumimme Hammer of Dawn julkaistiin pandemian loppumetreillä alkuvuodesta 2022. Kukaan ei tiennyt, mitä tuleman pitää, ja saatoimme vain toivoa, että asiat palautuisivat normaaleiksi ja pääsisimme taas kiertämään. Niin ei tietenkään käynyt, emmekä päässeet vetämään kaavailemaamme headliner-kiertuetta tuon albumin tiimoilta, solisti Joakim Cans harmittelee.
– Kaikki oli epävarmaa, ja juuri siksi Helloween lähestyi meitä ja ehdotti yhteiskiertuetta. Luulen, että se oli paras mahdollinen ratkaisu kummallekin bändille.
Helloweenilla on luonnollisesti ollut aikoinaan valtava vaikutus Hammerfalliin. Miltä tuntui keikkailla kuukausitolkulla ja illasta toiseen omien esikuvien kanssa?
– Helloween on ehdottomasti yksi koko bändin suurimmista vaikutteista. Henkilökohtaisella tasolla Kai Hansen on minulle jumala, ihan ykkönen. Meillä on myös hyvin erityinen suhde häneen. Kun hän jätti Helloweenin ja perusti Gamma Rayn, soitimme kaikkien aikojen ensimmäisen kiertueemme heidän lämppärinään, koska Kai itse halusi juuri meidät.
Muutkin Helloween-ukot ovat tulleet vuosien varrella Hammerfallille tutuiksi, joten ystävien kanssa kiertueelle lähteminen tuntui luonnolliselta ja turvalliselta. Co-headlining-asetelmasta huolimatta Helloween oli ymmärrettävästi vähän suuremmassa roolissa.
– Helloween ja Hammerfall yhdessä on aivan ultimaattinen heavy metal -kombinaatio. En sanoisi vanha, mutta hyvin klassinen kombinaatio. Suhde oli 60:40 heidän edukseen, mutta ei meillä käynyt mielessäkään astua kenenkään varpaille tai ruveta ryttyilemään, laulaja kertoo.
– Olen iloinen, että saimme tarjota tämän mielettömän yhteiskiertueen koko maailmalle. Emme soittaneet ainoastaan Euroopassa, vaan veimme paketin myös Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Siitä tuli samanlainen fiilis kuin penskana, kun bändit kiersivät samojen lämppärien kanssa ympäri maailmaa. Nykyisin sitä ei juuri tapahdu. Bändillä saattaa olla yksi avaaja Euroopassa, toinen Yhdysvalloissa ja viisi muuta Etelä-Amerikassa.
Bändien piti tulla yhdessä myös Suomeen, mutta keikka siirtyi ja peruuntui lopulta kokonaan.
– Se oli todella harmillista. Jotkin keikat vain hävisivät kuin tuhka tuuleen, kun uusia päivämääriä sumplittiin. Olisimme todella mielellämme tulleet Suomeen.
Hammerfall on nähty Suomessa viimeksi Nummirockissa 2022. Sitä edellinen visiitti oli Judas Priestin lämppääminen keväällä 2012.
– Oliko se vuonna 2012? Herranjumala, olihan se. Siitä on valtavasti aikaa. Meidän pitäisi keikkailla siellä useammin. Emme ole aina pystyneet tulemaan Suomeen kiertueillamme, mutta olemme onnistuneet esiintymään festareilla. Se on edes jotain.
– Tänä kesänähän meillä on taas yksi festarikeikka [Hellsinki Metal Festivalilla]. Toivottavasti paluu Helsinkiin avaa uusia ovia ja mahdollistaa sen, että voimme tehdä jotain siistiä tulevaisuudessa. Ehkä ensi vuonna!
Cansin mukaan suurin syy siihen, ettei bändiä juuri nähdä Suomessa, on siinä, että tänne matkustaessa menee hukkaan yksi päivä, jonka voi käyttää toisella tavalla.
– Ellei kiertue jatku esimerkiksi Viroon, on palattava samaa reittiä takaisin, ja siihen tuhlaantuu taas ylimääräinen päivä. Se on isoin ongelma monille bändeille. Skandinavia on Pohjois-Euroopan päätepysäkki, eikä siitä voi jatkaa enää pidemmälle, vain takaisin päin.
Mestarit ja oppipojat
Helloweenin veteraanien vastapainoksi Hammerfall lähtee syksyllä kiertueelle tuoreempaa osastoa edustavan Powerwolfin kanssa. Yhtyeiden jäsenet ovat suurin piirtein samaa ikäluokkaa, mutta bändinä jälkimmäinen on yli vuosikymmenen nuorempi.
– Powerwolf on pääesiintyjä ja me soitamme special guest -hengessä. Tulemme saavuttamaan aivan uudenlaisen yleisön, sillä heidän faninsa ovat enimmäkseen nuorempaa sukupolvea. Se on meille erittäin hyvä juttu.
– Helloweenin kanssa pääsimme soittamaan hieman varttuneemmille faneille, ja nyt kohtaamme nuorempaa kansaa. Aivan kuten esiintyessämme Sabatonin kanssa Yhdysvalloissa vuonna 2019. Niin Sabaton kuin Powerwolf soitti aikoinaan meidän lämppärinämme, ja nyt roolit ovat vaihtuneet.
Cans vakuuttelee, ettei häntä haittaa lainkaan lämmitellä lauteita uudemmalle bändille.
– Alkuaikoinamme meitä ylistettiin bändiksi, joka toi perinteisen heavy metalin takaisin. Minulla meni aikani ymmärtää ja hyväksyä, että tekemisillämme oli oikeasti merkitystä ja suuri vaikutus. Raivasimme tietä muille ja olimme oman juttumme pioneereja. Jotkut bändit, joita ehkä itse inspiroimme aikoinaan, nousivat tasollemme ja pyyhkäisivät ohi. Nyt he ovat paljon suurempia me, mutta se ei ole minulle mikään ongelma.
– Olen vain iloinen, että voimme soittaa tällaisten bändien erikoisvieraana. Powerwolf on uudemman sukupolven metallibändi, joka myy jopa 14 000 ihmistä vetäviä areenoita loppuun ympäri Eurooppaa. Se on jotain, mihin me emme todellakaan pysty. Pääesiintyjänä meidän täytyisi esiintyä vähintään puolta pienemmissä paikoissa, emmekä saisi silloin Powerwolfia mukaamme, sillä he ovat liian isoja lämppäriksi.
Solisti uskoo, että tällä asetelmalla kaikki, niin bändit kuin yleisö, voittavat.
– Etenkin Saksassa keikoille tulee varmasti paljon fanejamme. Jos he jäävät katsomaan myös Powerwolfia, he saattavat päästä syvemmälle heidän musiikkiinsa. Uskon, että on myös ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä kummankaan yhtyeen suuria faneja, mutta he ostavat lipun ja ilmestyvät paikalle, koska tämä on hieno yhtälö. Ehkä he tykästyvät kumpaankin bändiin sen myötä entistä enemmän.
Uuden luomisen tuska
Elokuun alkupuolella ilmestynyt Avenge the Fallen syntyi samalla kaavalla kuin pari edellistä albumia. Kitaristi Oscar Dronjak säveltää biisit ja toimittaa demot Cansille, joka kehittelee laulumelodiat ja kirjoittaa sanoitukset.
– Kun on luova ihminen, on oltava valmiina kun luovuus iskee. Mieletön idea voi tulla yhtäkkiä lavalla, vessassa tai vaikka lenkillä, ja äänityslaitteiden täytyy olla silloin lähellä. Siksi Oscar tuo aina rundille kannettavan studion. Levyn biiseistä moni sai alkunsa ollessamme tien päällä.
– Itse toimin eri tavalla. Minun täytyy työskennellä kotona omassa rauhassani, sillä en halua, että muut ovat todistamassa yrityksiäni ja erehdyksiäni. Kun esittelen uuden kappaleen laulumelodioineen kaikkineen, sen täytyy kuulostaa hyvältä ja minun on oltava itse tyytyväinen siihen.
Avenge the Fallen on Hammerfallin kolmastoista täyspitkä. Cans kertoo, että uusien levyjen tekeminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi.
– On mentävä jatkuvasti syvemmälle itseensä, avattava hyvin raskaita ovia ja yritettävä löytää jotain uniikkia. Albumin tekeminen oli kovan työn takana ja olin repiä hiukset päästäni, mutta en tohtinut, sillä haluan pitää pitkän tukan.
– Ihan kivan biisin kirjoittaminen käy helposti, mutta onko ihan kiva tarpeeksi hyvä? Ei. Meidän on luotava nahkamme uudestaan jokaisella levyllä ja tuotava peliin jotain uutta ilman, että horjutamme Hammerfallin identiteettiä. Hammerfall on tuotemerkki, joka edustaa vankkaa perinteistä heviä, ja meidän on pysyttävä sen raamien sisällä.
Laulaja kertoo, että Avenge the Fallen ei ole suoranainen konseptialbumi, mutta kaikissa sen kappaleissa toistuu jonkinlainen vapauden ja toivon positiivinen sanoma.
– Jokaisella on oikeus elää sellaista elämää kuin itse haluaa, ilman että kukaan muu määrittää sitä. Jos haluat olla jotain tai joku, sen kuin ryhdyt siihen. Se on sinun elämäsi, ja ainoa sellainen. Tämä albumi saattaa siis aiheuttaa pohdiskelua ja herättää eksistentiaalisia kysymyksiä, jos kuulija on vain sille avoin ja etsii sanoitukset käsiinsä.
– Miten hemmetissä sanoitukset edes löytää nykyisin, kun ihmiset eivät osta levyjä? Ne täytyy googlata tai jotain, hitto vie. Minun maailmassani sanoitukset tulevat albumin mukana, mutta enää se ei toimi niin, kun musiikkia kuunnellaan vain jostain Spotifysta, mies jupisee.
Cansin mielestä suurin ero uuden albumin ja aiempien välillä on nimenomaan lyriikoissa.
– Pistin sanoituksiin aiempaa enemmän ajatusta, sillä mielessäni oli teemallinen suunnitelma, jonka halusin toteuttaa. Tällä kertaa myös työskentelimme Oscarin kanssa paljon yhdessä ja pallottelimme ideoita keskenämme. Se oli hyvin poikkeuksellinen tapa toimia, mutta se kannatti.
– Jos minulta kysyttäisiin, mikä albumi tai kappale määrittää Hammerfallin, sanoisin että kaikki kolmetoista albumia. Koko 30-vuotinen uramme määrittää meidät. Sekin on merkittävää, että tämä on kolmastoista levymme. Olemme tehneet pitkän uran ja silti relevantteja. Niin monet bändit julkaisevat levyjä ja biisejä, joita kukaan ei halua kuulla. He tekevät sen vain siksi, että on jokin syy lähteä kiertueelle. Olen hyvin onnellinen, että emme ole siinä tilanteessa.
Hammerfall on julkaissut viime vuosina 20-vuotisjuhlapainoksia klassikkolevyistään. Toimintaa on tarkoitus jatkaa, mutta keikkalavoilla tasavuosia ei lähdetä erityisemmin juhlistamaan.
– Emme halua laskea rundeja vanhojen levyjen varaan. Jos siihen pisteeseen päädytään, se johtuu mielestäni siitä, ettei uusi tuotanto ole enää merkityksellistä. Voimme lähteä hyvillä mielin Glory to the Braven [1997] tai Renegaden [2000] juhlakiertueelle sinä päivänä, kun julkaisemme levyn, josta ihmiset eivät tykkää yhtään. Sitten voimme tehdä mitä vain, mutta vielä ei ole sen aika.
– Olemme juhlistaneet jokaisen levyn kaksikymppisiä sisällyttämällä keikkoihin viiden minuutin kitaramedleyn, jossa on osia kunkin levyn biiseistä. Tuollainen pieni tribuutti riittää tässä vaiheessa. Toistaiseksi meidän kannattaa pitää settilistassa hyvä tasapaino uusien ja vanhojen biisien välillä, tietysti uusinta levyä hieman painottaen.
Tällä hetkellä Hammerfall keskittyy festarikesän paketointiin ja tulevaan kiertueeseen Powerwolfin kanssa. Ensi vuoden varalle suunnitelmat ovat huomattavasti suuremmat.
– Lähdemme ensimmäistä kertaa Australiaan, jossa rundaamme pidemmän kaavan kautta. Vuosi 2025 on pyhitetty headliner-kiertueelle. On jo aikakin, kaikkien näiden lämppärikeikkojen jälkeen! Nyt pääsemme niittämään sen, mitä olemme kylväneet viimeisen neljän vuoden aikana. Uudistamme lavashow’mme ja otamme mukaamme jonkin tosi siistin lämppärinimen. Luotan siihen, että 2025 tulee olemaan Hammerfallin vuosi.
Julkaistu Infernossa 7/2024.