Hvísl Stjarnanna on melkoinen loikka eteenpäin sitten Aphotic Womb -debyytin (2014). Kappaleet vaikuttavat todella kekseliäästi sävelletyiltä, joten teittekö tällä tapaa jotain toisin?
– Olen iloinen, että kehitys kuuluu, koska se on tietysti aina tähtäimemme. Kirjoitamme kappaleet lähes aina samalla metodilla, mutta tunnelmat, joita halusimme musiikillamme hakea, ovat tällä kertaa hieman erilaisia, kitaristi Þórir Garðarsson paljastaa.
Lehdistötiedote kertoo, että uusi albumi on rakennettu seireeneistä, haamuista ja pahantahtoisista hengistä kertovien myyttien ympärille. Mikä tekee näistä tarinoista niin merkittäviä, että päätitte kasata niistä kokonaisen levyn?
– Black metalin syvimmässä ytimessä on aina täydellisen pimeyden etsiminen. Sen voima on kovimmillaan jotain tuonpuoleista ja epäinhimillistä, ja se on yhdistävä tekijä myös koko ihmiskunnan synkissä kansantarinoissa, koska ihmiset ovat olleet aina kiinnostuneita toisista ulottuvuuksista, kummittelusta ja pahoista jumalista.
– Olemme kirjoittaneet biisejä, jotka pohjaavat muun muassa skandinaavisiin, kreikkalaisiin, intialaisiin ja lähi-itäisiin myytteihin. Esimerkiksi nimemme Sinmara on synkkä mytologinen olento, joka vartioi pahoja ja tuhoisia salaisuuksia, joten bändimme koko ydin lepää pimeyden ja kuolemanmyyttien ympärillä. Käsittelimme näitä tarinoita Hvísl Stjarnannalla hieman paremmin fokusoituneina, ja vaikka kyseessä ei ole konseptilevy, jokainen kappale kertoo elävien ja kuolleiden välisestä yhteydestä.
Kuten lehtemme sivuilla on aiemminkin todettu, Islannin musiikkiskeneen liittyy yhä tietynlaista mystiikkaa, jonka takeena toimivat toinen toistaan omalaatuisemmat artistit. Haluaisitko maanne metalliskenen pysyvän tiiviisti oman porukan juttuna?
– Monella bändillä on oma tyylinsä, ja mielestäni Islannin skenessä tapahtuu paljon mielenkiintoisia juttuja. Olen ehkä jäävi sanomaan mitään tuohon mystisyyteen, mutta juuri tällä hetkellä skene on hyvin näkyvillä, sillä teemme keikkoja ja kaikenlaista promotyötä, mikä tietysti poistaa osaltaan arvoituksellisuutta.
– Mystiikka on olennainen osa black metalia, ja uskomme, että tässä taidemuodossa on omanlaistaan pyhyyttä, jonka otamme vakavasti. Arvostan paljon Ancient-levy-yhtiön bändejä sekä muita ryhmiä, jotka antavat musiikin puhua puolestaan. Undergroundpiireissä on se huono puoli, että jos joku yhtye pamahtaa yhtäkkiä tunnetuksi, tai saa edes vähän enemmän faneja, joidenkin mielestä se ei olekaan enää hyväksyttävä. Olen pitänyt tätä aina äärimmäisen tekopyhänä ja heikkona asenteena.
Hvísl Stjarnannaa voi kuvailla melkeinpä täydelliseksi black metal -albumiksi. Miten ihmeessä aiotte parantaa tästä seuraavalle levylle?
– Olemme ylpeitä albumista ja haluamme mennä jatkuvasti eteenpäin. Vaikka tyylimme kehittyy luonnollisesti, pyrimme olemaan toistamatta itseämme. Haluaisimme seuraavan albumin olevan iso hyppy eteenpäin, mutta kuitenkin jotain, jonka voi tunnistaa Sinmaraksi.
– Meillä on edellisestä levytyssessiosta jäljellä kappaleita ja riffejä, jotka muistuttavat Within the Weaves of Infinity -ep:n [2017] materiaalia, ja ajattelimme julkaista ne jossain muodossa. Tuskin kuitenkaan kokopitkänä.
Julkaistu Infernossa 3/2019.