Ensisoitossa Mistererin tuore thrash-kaahaus – Mikko Herranen avaa ”soolohassutteluna” alkaneen bändin taustoja

"Misterer on asenteen ja toimintatapojen puolesta ennen kaikkea rockbändi ja rock on sattumusten musaa. Ei me liikaa mietitä eikä stressata asioita etukäteen."

Misterer
Kuva: Tapio Wilska

Monista liemistä tuttu muusikko-tuottaja Mikko Herranen on laittanut pystyyn vanhan liiton thrash metalille kumartavan Misterer-yhtyeen, joka julkaisee esikoispitkäsoittonsa Ignoramus 24. huhtikuuta. Huomenna 18. huhtikuuta levystä lohkaistaan single I Am a God, jonka musiikkivideo saa ensiesityksensä Infernon kautta jo nyt.

– Alunperinhän Misterer alkoi ”soolohassutteluprojektinani”, johon pyysin thrashjumala Juhani Flinckin mukaan soittamaan alustavasti kehittelemiäni sulosäveliä. I Am a God oli muistaakseni toinen biisi, joka projektin tiimoilta Juhanin kanssa väsättiin. Biisi kertoo siitä, miten jokainen meistä on lopulta oman elämänsä ”jumala” ja keskeisin luomisvoima, ja miten ainakin allekirjoittaneen mielestä vastuu oman elämän voitoista ja tappioista pitäisi pitää itsellä eikä uskoa sitä kohtalon tai minkään jumalan käsiin, Herranen avaa kappaleen taustoja.

Inferno otti yhteyttä Herraseen ja kyseli hieman tarkemmin Misterer-orkesterin taustoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Laulavan rumpalin kommentit löydät tuosta alta heti videon jälkeen.

Mistereriä kuvaillaan sinun ”paluuksi thrash metal -juurille”. Miten bändi sai alkunsa ja mitä nämä juuret tarkalleen ottaen ovat?

– Noh, nuorena poikana death ja thrash iski aika kovalla voimalla! Kävin katsomassa molemmat Sepulturan Suomen-keikat Arise-kiertueella, Metallican Oulunkylän-keikan ja Slayerin South of Heaven ja Seasons pyörivät soittimessa kiitettävällä repeat-määrällä. Soitin siihen aikaan Mikkelin paikallisissa death ja thrash -bändeissä pannuja, siitä koko oma bänditouhu alkoi.

– Kuten jo hieman avasin, Misterer sai alkunsa tarpeestani palata alkuperäisen innostuksen pariin. En ole mikään kaksinen thrash-kitaristi ja siksi alunperin lauloin kitarariffejä nauhalle ja soitin niihin pannut. Olen aina pitänyt Juhania kirkkaasti kovimpana tuntemistani alan kitaristeista ja oli jotenkin luontevaa ja siistiä pyytää Juhania mukaan alunperin jonkinasteiseksi sooloprojektiksi suunnittelemaani operaatioon.

– Jotenkin heti jo meidän ekoista sessioista lähtien homma tuntui niin aidolta ja oikealta, että nopeasti homma alkoi ”bändiytyä”. Ollaan toisen arvostamani sahaajan Mr. Hännisen kanssa myös vuosia pyöritelty ideaa ”sahausbändistä” ja jotenkin Hänninen oli luonteva mies toiseksi kepittäjäksi. Beaviksen kanssa ollaan touhuttu kaikenlaista jo 15 vuotta ja Beavis hoiteli Herrasen Armeija -bändini bassotontin todella mallikkaasti, siksi hän myös oli luonteva valinta bändiin ja siinähän se sitten jo olikin.

Oma roolisi nimenomaan laulavana rumpalina eikä pelkästään laulajana/rumpalina oli siis selvä heti alusta alkaen?

– Kyllä. Alun perin suunnittelin rumpalilaulajan tonttia jo Herrasen Armeijaan, mutta Voice Of Finlandin jälkeen paine pystysolistina toimimiseen oli ilmeinen ja homma myös selkeästi toimi parhaiten niin. Siitä huolimatta tehtin Armeijan ensimmäinen keikkakin siten, että olin rumpalilaulaja. Silloin ei vielä ollut oikea aika, mutta nyt on.

– Tontti on kova, mutta myös armottoman siisti eikä ”tunkua lajiin” juuri ole kun ilmeisen vaikea on. Joten tässähän sitä voi leuhottaa ”vetäkää paremmin”-asenteella, haha!

Onko Ignoramus-esikoislevylle päätynyt jotain ns. pöytälaatikkomateriaalia vai lähdittekö täysin puhtaalta pöydältä? Mitä tavoitteita tai ohjenuoria teillä albumia tehdessänne oli?

– Biisit on sävelletty tälle bändille, ja kun niitä oli tarpeeksi, tehtiin niistä kokonaisuus eli levy. Kaikki biisit ovat kuitenkin ”tämän ajan tuotoksia”. Päätettin tehdä törkeän kova levy, josta itse voisi olla ylpeä. Mielestäni onnistuttiin ainakin tässä tavoitteessa ihan kelvollisesti.

– Misterer on asenteen ja toimintatapojen puolesta ennen kaikkea rockbändi ja rock on sattumusten musaa. Ei me liikaa mietitä eikä stressata asioita etukäteen. Mad Maxin sanoin: ”What is, is – what happens, happens”.

Levyä juhlistetaan keikalla Helsingin On the Rocksissa 25. huhtikuuta. Miltä bändin lähitulevaisuus noin muuten näyttää?

– Hyvältä, laitetaan hommat isolle ja soitetaan näin alkun vaikka muutama sata keikkaa, tehdään jokunen levy ja rundataan niiden kaikkien tiimoilta niin paljon kuin suinkin mahdollista. Kaiken nykymuovin ja epäaidon egoilun ja kusetuksen keskellä me ollaan yksi oikean rock-asenteen viimeisistä puolustajista! Me ei dubbailla livelevyjä, ei makeilla eikä feikata. Ollaan mitä ollaan ja hyvät asiat kyllä huomataan ja tajutaan.

I Am a God ilmestyy suoratoistopalveluihin 18.4. klo 0:00. Liput 25.4. levyjulkkarikeikalle myy Tiketti.