Kommentti: Tuomas Holopainen haaveilee Napsterin kultakaudesta

Kuva: kuvakaappaus iTunesista

Nightwishin uutta levyä on mainostettu näyttävästi Helsingin Sanomien kantta ja Forumin seinää myöten. Monelle Nightwish-fanille nousi julkaisupäivänä pintaan pettymyksen tunne, kun Spotifysta ei Endless Forms Most Beautifulia löytynytkään.

Tuomas Holopainen kertoi eilen Radio Novan haastattelussa syyt tähän. Holopainen kertoi, ettei ole ostanut iTunesista koskaan mitään. Holopainen kertoi olevansa teknologiamyönteinen – paitsi tässä asiassa. Holopaisen mukaan artisteja ympäröivä mystisyyden varjo on kadonnut.

Fyysistä levyformaattia old school -hengessä varjeleva Holopainen on kuitenkin antanut levynsä iTunesiin myytäväksi, jopa parina eri versiona. Taiteilijalla tulee toki olla valta päättää hengentuotteensa jakelusta, mutta tässä valossa cd:n ja lp:n jalustalle nosto tuntuu falskilta. Mikäli Holopaisen argumentti olisi ollut, ettei Spotifysta tule tarpeeksi fyrkkaa, olisin hyväksynyt asian mukisematta.

Holopainen käytti haastattelussa esimerkkinä Panteran Far Beyond Driveniä, jonka ilmestyessä hän pyöräili levykauppaan ostamaan levyn viikkorahoillaan. En voi olla kuvittelematta silinterihattupäistä teiniä fillaroimassa räntäsateessa Kiteeltä Joensuuhun cd:n perässä. Levykauppojen ahdinko ei tietenkään ole Holopaisen vika, mutta moinen esimerkki tuntuu nostalgiahuuruiselta ylenkatsomiselta – yhtyeeltä kun löytyy ystäviä Helsingin ydinkeskustan ulkopuoleltakin.

Mitä tulee artisteja ja julkaisuja ympäröivään mystisyyden varjoon, sitä ei varmasti syö se, löytyykö julkaisu suoratoistopalvelusta vai ei. Varjon karkaamista saattavat edesauttaa 14-osaiset dokumentit albumin teosta, julkisuudessa puidut suhteet avoimella kirjeellä erotettuun laulajaan, rumpalin uniongelmat ja raivoaminen ennenaikaisesti vuotaneesta sinkusta. Vuoto on toki inhottava asia, mutta malttamattomien fanien syyllistäminen epäammattimaista.

Mitä digikanavista kaiken musiikkinsa kuluttaville nuorille jää vaihtoehdoksi, kun yli nelikymppinen mies vaahtoaa halkaisijaltaan 12-senttisen epäkäytännöllisen muovikappaleen olevan se oikea tapa? Kuunnella jotain muuta bändiä tai työllistää täyspäiväisesti levy-yhtiössä joku taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, eli yrittämään saada laittomasti ladatut albumit alas netistä. Näin Holopaisen mainostama old school -henki ulottuu vain vuosituhannen taitteeseen – Napsterin aikakauteen.

Endless Forms Most Beautiful tulee varmasti myymään julkaisuviikollaan enemmän kuin jos se löytyisi suoratoistopalveluista. Minkään sortin mystisyyttä se ei palauta, eikä levykauppaa perusta. Eikä muuta edes yksittäisten ihmisten kuuntelutottumuksia.