Mastodon-rumpali vaikean paikan edessä: Brann Dailor laittoi yhtyeen tuotokset paremmuusjärjestykseen – ”Se levy tavallaan pelasti bändin”

Oletko samaa/eri mieltä Brann Dailorin kanssa?

Omien levyjensä rankkaaminen paremmuusjärjestykseen on lähes jokaiselle muusikolle poikkeuksetta vaikea pala ja osa ei edes suostuisi siihen tehtävään. Noisey lähestyi asian tiimoilta Mastodon-rumpali Brann Dailoria ja tämäkin oli jo lähellä kieltäytyä tehtävästä, mutta päätti lopulta kuitenkin tarttua haasteeseen.

”En edes tiedä, miksi teen tämän, koska minusta tällainen on kriitikoiden hommaa enkä minä ole kriitikko. Suostun, mutta luultavasti laitan joka levymme ykkössijalle, koska levyt ovat oikeasti kuin omia lapsiasi. Jos kysyt tätä huomenna, järjestys olisi luultavasti erilainen erilaisine perusteluineen”, Dailor kommentoi Noiseyn toimittajalle heti kättelyssä.

Omaksi suosikikseen Dailor nostaa vuoden 2009 Crack the Skye -albumin, jolla yhtye vei musiikkiaan kohti klassisempaa rockia ja vanhan liiton progevaikutteita. Yhtye teki tällä levyllä ensimmäistä kertaa yhteistyötä tuoreimman Emperor of Sand -pitkäsoitonkin tuottaneen Brendan O’Brienin kanssa ja valtaosa sävellyksistä lähti vakavasta päävammasta tuolloin toipuneen kitaristi Brent Hindsin kynästä. Levyn sanoituksissa puolestaan käsiteltiin Dailorin siskon itsemurhaa ja astraalimatkailua.

”Muistan miten kuuntelin valmiin version ensimmäistä kertaa alusta loppuun ja olin täysin myyty. Se oli todella jännittävää enkä voinut uskoa, että me olimme luoneet jotain sellaista. Se oli levy, jota olisin voinut soittaa vaikka David Bowielle enkä olisi hävennyt yhtään”, Dailor perustelee.

Listan häntäpäähän Dailor laittaa ensimmäisistä demoista ja ep-levystä kootun Call of the Mastodonin (2006), jolla yhtye ei hänen mukaansa ole vielä täysin löytänyt itseään. Vaikka levy pitääkin Dailorin listalla perää, on silläkin rumpalin mukaan erittäin suuri merkitys bändille ja varsinkin hänelle itselleen.

”Se levy tavallaan pelasti bändin. Olin siihen aikaan kahden vaiheilla, jäänkö Atlantaan vai lähdenkö muualle. Asiat eivät syystä tai toisesta menneet juuri kuten olisin halunnut ja kärsimättömyyteni kasvoi. Olin vasta tavannut muut jätkät ja totesin, että tehdään tämä levy ja katsotaan, mitä tapahtuu. Toisena päivänä äänityksiä kuunnellessani tunsin, että jotain spesiaalia tässä on enkä voisi mitenkään jättää hommaa sikseen. Niin päätin, etten lähdekään New Yorkiin vaan jään ja katson, mihin tämä Mastodon johtaa.

Alla Dailorin lista vielä kokonaisuudessaan. Tarkemmat ja pidemmät levykohtaiset perustelut löydät täältä.

1. Crack the Skye (2009)
2. Leviathan (2004)
3. Blood Mountain (2006)
4. Emperor of Sand (2017)
5. Once More ’round the Sun (2014)
6. Remission (2002)
7. The Hunter (2011)
8. Call of the Mastodon (2006)