Metal Hammer -lehden tuoreessa haastattelussa jamaikalaissyntyinen kitaristi Lloyd Grant muisteli menneitä – tarkalleen ottaen aikoja, jolloin hän soitti musisointihommia vasta aloitelleen Lars Ulrichin kanssa Metallican ollessa vielä pieni pilke tanskalaisrumpalin silmäkulmassa.
”Lars oli jo silloin hyvin mielenkiintoinen hahmo, kun tapasin hänet ensimmäistä kertaa. Hän tiesi tarkkaan, mitä haluaa tehdä, vaikka asuikin vielä vanhempiensa luona. Minä halusin vain päästä hyvään bändiin, joka vetäisi keikkoja ympäri kaupunkia”, Grant muistelee.
”Hänellä ei ollut vielä rumpusettiä. Hän oli kasannut tee-se-itse -rummut, jolla hän soitti odotellessaan oikean setin saapumista Tanskasta. Hänen kanssaan soittaminen oli aluksi hyvin huvittavaa, vaikka hän kuulostikin aika hyvältä. Tapasimme kuunnella aina levyjä ennen soittelemista – hän kopioi kaikki levyt, joista minä pidin. Kuuntelimme musiikkia ja seuraavissa treeneissä yritimme sitten soittaa niitä biisejä itse.”
”Jo ennen kuin Metallica muodostui, Lars käytti kaiken aikansa siihen, että ennen pitkää hän alkaa tehdä musiikkia itse. Hän kävi levykaupassa useita kertoja viikossa ja seurasi tarkkaan, mitä uusia bändejä Euroopasta tulee. Hän ei ainoastaan kuunnellut vaan tutki ja opiskeli heitä.”
”Lars etsi epätoivoisesti soittokavereita. Me olimme vain kaksi kaverusta, jotka etsivät samalla aaltopituudella olevia tyyppejä. Emme siis vain tyyppejä, jotka osasivat soittaa, vaan sellaisia, joiden kanssa olisi voinut vaikka asua.”
Eräänä päivänä Ulrich toi treeneihin mukanaan sellaisen tyypin; hän totteli nimeä James Hetfield. Hetfield esitteli kaksikolle instrumentaaliversion kappaleesta, josta myöhemmin muotoutui Hit the Lights.
Kun Ulrich alkoi soittaa enemmän ja enemmän Hetfieldin sekä mukaan kuvioihin tulleen Ron McGovneyn kanssa, Grant jäi enemmän sivuun vaikka silloin tällöin kävikin soittelemassa mainitun kolmikon kanssa. Kun Ulrich tovereineen sitten äänitti Metal Massacre -kokoelmalle päätyneen ensimmäisen Hit the Lights -demon, Grant pyydettiin äänitteelle mukaan kitarasooloa soittamaan.
”He kirjaimellisesti vain pistivät nauhurin pyörimään ja minä soitin soolon kerralla. Jos olisin tiennyt, miten iso juttu siitä tulisi, olisin käyttänyt siihen paljon paljon enemmän aikaa ja vaivaa!” Grant nauraa.
Grantia ei koskaan pyydetty mukaan Metallicaan, jonka soolokitaristiksi pestattiin ensin Dave Mustaine ja myöhemmin Kirk Hammett. Grant ei kuitenkaan ole asiasta pahoillaan. Hänellä itsellään musiikkihommat jäivät lopulta muiden töiden jalkoihin.
Grant sanoo pitäneensä vakituisesti yhteyttä Ulrichiin aina Black Albumiin asti. Sen jälkeen tapaamiset ovat jääneet satunnaisiksi. Grant oli esimerkiksi mukana bändin 30-vuotisjuhlakonserteissa yhdessä McGovneyn ja Mustainen kanssa (video artikkelin alussa).
”On todella hienoa, että nimeni on osa Metallican tarinaa. Tietenkään kukaan ei osannut silloin ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!”
Lue Grantin koko haastattelu tästä.