Beyond North Star -levy ja koko Henget-bändi tuntuu ilmestyneen kuin tyhjästä. Mistä tässä on kyse?
– Olimme tehneet Aleijsterin kanssa yhteistyötä jo aiemmin, joten tunsimme toisemme melko hyvin sekä ihmisinä että muusikkoina. Vaikka Henget sai alkunsa Aleijsterin ideasta, sain täysin vapaat kädet sävellystyöhön, kitaristi Jesse J. Heikkinen avaa.
– Halusin kanavoida materiaaliin jotain aggressiivista ja mielipuolista. Käytin kappaleiden luomisessa samaa metodia kuin aiemmin säveltämälläni The Abbey -levyllä: kytkin kitaran tietokoneeseen, aloin nauhoittaa ja annoin intuition johdattaa sen sijaan, että olisin varsinaisesti ”säveltänyt” mitään.
– Kaikki perustamisesta lähtien tapahtui yllättävän nopeasti, mutta jo taustalla oli kytevää liekkiä, laulaja King Aleijster de Satan jatkaa.
– Minulla oli haave päästä työskentelemään pelkästään laulajana ja sanoittajana muissa bändeissä harrastamani sävellystyön sijaan. Halusin myös viedä salatieteiden inspiroimia ja kokeellisia työskentelytapojani pidemmälle kuin aiemmin.
Onko tarkoituksenne uudistaa black metal -genren rakenteita?
– Lähtökohtana oli, etten aseta itselleni musiikkityylin suhteen turhia rajoituksia, Heikkinen sanoo.
– Alusta asti oli kuitenkin selvää, että perusta on black metalissa. Se, mitä siihen päälle tulisi, riippuisi täysin siitä, mitä ”tiedostamaton luovuus” tulisi tarjoamaan. Mitään kaupallista intressiä ei ole, emmekä tehneet tätä levyä viihdyttääksemme ketään – päinvastoin, tämä levy oli ainakin minulle eräänlainen henkilökohtainen harjoite.
– Halusin uudistaa omia ilmaisutapojani ja kehittää luovuuttani uudessa ympäristössä, Aleijster jatkaa.
– Minua ei ole koskaan kiinnostaneet mitkään genrerakenteet, tyylimääritelmät tai muutenkaan mitkään konventiot ja näsäviisastelut. On loppupeleissä yksi lysti, mihinkä lokeroon kukakin tämän haluaa sulloa. Black metaliin liittyvä henkinen puoli on kuitenkin niin syvä osa minua, että se vaikuttaa myös muodollisesti valintoihini ja taipumuksiini muusikkona, tavalla tai toisella.
Sanoista taitaa löytyä jonkinlainen pohjoinen ja samanistinen kulma?
– Kyllä, sanoitukset ovat syntyneet täysin samanististen metodien innoittamina, joita tietäjien ja samaanien tiedetään käyttäneen jo aikakausia sitten, laulaja myöntää.
– Yhdistin nämä sitten omaan kirjoitus- ja nauhoitusprosessiini. Taustalla vaikutti toki vahvasti viehtymykseni muinaissuomalaiseen ja -skandinaaviseen mytologiaan, kansantarinoihin, loitsuihin ja runonlaulantaan. Tämä toimi pohjana matkalle ”Pohjantähden tuolle puolen”, jolla kanavoin transsinkaltaisessa tilassa näkemiäni näkyjä sanoitusten muotoon. Niistä tuli alkuasetelmasta huolimatta yllättävän synkretistisiä.
Henget on nimenä moniulotteinen. Mitä se merkitsee teille?
– Nimen piti olla Henkivallat, mutta ytimekkäämpi ja samalla moniulotteisempi muoto tuli Jessen ehdotuksesta, Aleijster kertoo.
– Ihmishenki, hengitys, henkisyys, hengellisyys, pahat henget, talvisodan henki… Henki-sanan etymologia on kiehtova. Se sisältää paljon rinnakkaismerkityksiä, jotka eivät sulje toisiaan pois, vaan saattavat paljastaa jotain muinaissuomalaisesta maailmankuvasta, jonka jäänteitä on edelleen olemassa. Henkivallat päätyi kappaleen nimeksi ja sen sanoitukset avaavat tätä varmaan paljon pidemmälle – varsinkin suomea ymmärtäville, sillä biisin sisältöä ei voi kääntää kirjaimellisesti.
Asutte eri puolilla Suomea. Onko Henget etäprojekti?
– Sellaisena se ehkä alkoi, mutta aiomme tehdä live-esiintymisiä, joten kyllä tämä on aivan oikea bändi, Heikkinen lopettaa.
Julkaistu Infernossa 4/2023.