Vuoden 2015 kovimmat, osa 5: Stam1na, Lazy Bonez ja Cain’s Offering listaavat suosikkinsa

Annamme jo useamman vuoden perinteellä puheenvuoron artisteille, jotka paljastavat loppuaan lähestyvän vuoden kohokohdiksi muodostuneet levyt.

25.12.2015

Kai-Pekka Kangasmäki, Stam1na

1. Laineen Kasperi & Palava kaupunki: Laineen Kasperi & Palava Kaupunki
– Ehdottomasti vuoden mielenkiintoisin julkaisu. Groovaavia rytmejä ja hyviä saundeja, tosi hyvää soittoa ja terävää sanailua Suomen parhaalta räppäriltä. Loistava levy.

2. Ghost: Meliora
– Tämä pääsi yllättämään, koska Ghost ei ole ollut aiemmin mikään suosikki. Vahva tunnelma, upeita kertsejä ja helvetin hyviä biisejä. Heja Sverige.

3. Swallow the Sun: Songs from the North
– Olisin laittanut Anal Thundrerin, mutta heiltä tuli vain ep, joten nostetaan tämä järkäle jalustalle. Kauniita melodioita ja hyvää fiilistelyä. Tässä riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa. Sopii varmaan hyvin lumettoman joulun ja tofukinkun kaveriksi.

lazy-bones

Tommi ”Tuple” Salmela, Tarot ja Lazy Bonez

1. Ghost: Meliora
– Tämä tuo mieleen niin melodioiden kuin biisien mystisyydenkin nimissä yhden oman suosikkibändin, eli Blue Öyster Cultin. Hieno levy.

2. Katzenjammer: Rockland
– Näistä naisista ei voi kuin tykätä ihan hulluna, vaikkakin musagenre ei ole metallia. Heidän soittonsa on kuin naisten Led Zeppelin.

3. Queensrÿche: Condition Human
– Pitkästä aikaa on palattu mielestäni juurille, ja bändi kolahtaa taas.

CainsOffering_MikkoTormanen

Jani Liimatainen, Cain’s Offering

1. Soilwork: The Ride Majestic
– Tätä orkesteria tuli diggailtua todella paljon Natural Born Chaos -levyn aikoihin, mutta sen jälkeen putosin jotenkin kelkasta. Kuuntelin uuden levyn ihan mielenkiinnosta, ja onhan se kova. Vuoden kuunnelluin albumi henkilökohtaisesti. Todella laadukasta kirjoittamista ja suoritus taattua laatua.

2. Amorphis: Under the Red Cloud
– Hieman sama tilanne kuin Soilworkin kohdalla, joskus Tales from the Thousand Lakesin ja Elegyn aikaan tuli kuunneltua bändiä paljon, mutta sitten se jotenkin vain jäi ja unohtui. Tämä levy ei auennut allekirjoittaneelle ihan yhtä nopeasti kuin Soilworkin uusin, mutta muutaman kuuntelun jälkeen alkoi parantua ja nyt toimii jo todella hienosti.

3. Ghost: Meliora
– Mitä tästä voi sanoa, hieno levy. Ei ole ehkä tullut kuunneltua ihan yhtä paljon kuin Infestissumam-levyä aikoinaan, mutta kuten Amorphisin kohdalla, myös tämä levy tuntuu parantuvan sitä mukaa kun kuuntelukertoja karttuu.

Juttusarjan aiemmat osat löydät klikkaamalla tästä.

Lisää luettavaa