Luoto

Instrumenttaalinen intro; eeppisiä merellisiä kohisteluja ja maalailuja jotka hiipivät salakavalasti tajuntaan ja virittävät aivokuoriaisen levyn tuonpuoleisiin tunnelmiin.

ILMOITUS (SISÄLTÖ JATKUU ALLA)

Instrumental intro leading the listener beyond to the moods and athmospheres of the album. “Luoto” is Finnish and means an islet. Sea sons from Kotka are presenting some seaside metal here.

New Dynamic

Ensimmäinen Youtubessa julkaistu maistiaisbiisi levyltä. Perusvarmaa OmG-kohkaamista toki uusillakin mausteilla väritettynä, mutta humppakomppi rässää ja täppinkibridget rulaa. Sanoisin sekavasti, että josko At the Gates kohtaisi Journeyn, tämmöistä saattaisi olla loppujätteenä. Jukka ja Joonas kultakurkuttavat varsin messevät bridgen cleanvokaalit yhteistuumin. Biisin livearvokin tuli jo testattua Japanissa, ja hyvin lähti myllyt pyörimään ja veijarit heilumaan heti ekoista nuoteista lähtien.

This was the first teaser song for the album released in Youtube, got lots of good attention and hits immediately and also the live situation power was already tested during the February Japan tour – kicked ass a big time and worked like new dynamite!! Basic fast OG song with also some new spices, like the awesome clean vocal bridge by Jukka & Joonas. This is something like At The Gates melotrash meets Journey’s adult oriented rock!

In the Rim

“Välilihainen” selvityskappale, melodiassa löytyy ja kuten rakas äänimiehemme tokaisi; biisin choruksesta tulee mieleen perisuomalainen peltomaisema sekä lavatanssit, eli kansallisilla vesillä seilataan. Vähän tommoinen Amorphis vs. Soilwork -boogie, eli Suomi vastaan Ruotsi -maaottelu. Säkeistössä ollaan melkein jopa metalcore-tunnelmissa, kuitenkaan luisumatta kyseisen genren sudenkuoppiin.

Melodic uptempo song, including quite traditional Finnish sounding melodic “iskelmä” chorus. Amorphis vs. Soilwork kind of a song with almost metalcore like verses. Still very OG-ish.

Nightwalkers

Hidas ja maalaileva eeppisempi rellestys, jossa on ehkä tuommoista yhekskytälukulaista sahauspoljentoa. Bläkki vs. doomi kisaavat taasen tässä erässä, kun näitä vastakkainasetteluja tässä nyt olen viljellyt. Loppuvyörytyksen kirkonkello on sämplätty jostain, vaan emmepä kerro mistä, koska tennisukko saattaisi suuttua ja muuttua jonkinlaiseksi monsteriksi. Ja sehän ei olisi laisinkaan leikin asia, saattaisi saada mailasta ja laskun perään.

Slower and eerie epic one with some 90’s meloblackish but doomish vibe. The church bell in the end is sampled to a interesting place, but we’re not gonna tell where, ha!

Formidable

Biisi kulki alkuun työnimellä “Sentenced”, mutta lopputulos taas ei kuulosta Sentencediltä pätkääkään. Enemmänkin tässä ehkä goottiheviä (Jope halusi tosin To/Die/For-menneisyyden mörköjen vaaniessa ilmottaa, että EI ole säveltänyt biisiä) raiskataan suomekkaalla kaihoisalla melodödöllä, mutta eksytään väliosassa jo Police-orbitaaleillekin. Mutta Sting is the king. Biisissä on levyn tärkein hetki eli BASSOSOOLO!

The working title for this song in the beginning was“Sentenced”, but after all this isn’t sounding at Sentenced at all. Gothic stuff meets melodic death with weird The Police bridge, that is. There’s a bass solo in the song, so of course it’s a hit song!

Sonic Sign

Nopea rätyytysbiisi, joka tulee kaatamaan livenä aitaa ja kaljaa. Elikkä siis pitti ladon taakse ja lato nurin! Biisissä on mukana Joonaksen OG riffittelysävellysdebyyttejä, eli ollaan hyvien ääriasioiden äärellä. Loppuosiossa on vahvaa kitarabattlea kitaristien kesken, koska “how can less be more, more is more!”

Fast uptempo thrashy song, which surely is going to be a kick ass live number! The song features Joonas’ first OG debut composing together with Markus, so there’s some new winds in the good old template. Nice guitar battles and duels in the solo section between Markus and Joonas. “How can less be more, more is more!”

Who Could Say

Levyn dödöballadi, jossa Jukka “Kelsiäijä” Pelkonen esittelee uutta tunnelmoivaa vokalisointiosaamista. Dan Swanön mukaan hänen nänninsä kuulemma kovettuvat aina kun kertosäkeen cookiemonsterit lähtee käyntiin. Asiallista, eli tuloksiin on päästy ja häränsilmää sipaistu.

The ballad song of the album, including Jukka’s more athmospheric clean vocals battling with death metal chorus growls. Dan Swanö said that the cookiemonster growls in the chorus are giving him huge goosebumps, that’s nice!

The Unknowing

Ensimmäinen videobiisi, jossa vahvaa suomalaiskansallisromanttista itkuvirsipoljentoa. Melodödöä isolla Ööllä.

First video song from the album, really Finnish really sad and beautiful song. Surely Finnish melodic death metal that is.

Living in me

Alunperin tämä biisi meinattiin tiputtaa levyltä, mutta viimeistellystä nauhoitetusta versiosta tulikin varsin timakka menobiisi. Kitarasoolossa päästään amerikkalaisten asioiden äärelle, inspired by Melrose Place ja Beverly Hills 90210. Biisin kulki työnimellä “Aapo On the Run” eli AOR!

In the first place we were supposed to be dropping this song off from the album, but after all it turned out to be a great one, so it’s still here and good that way! There’s some Melrose Place / Beverly Hills 90210 feel in the guitar solo section. Very American stadium rock solo indeed. Working title for the song was “Aapo On the Run”, there’s letters AOR between the lines..

White Palace

Levyn epic ending, eli 10+ minuuttia suuria tunteita ja vyörytyksen paatosta. Loppuosiossa musiikillisen albumikokonaisuuden ympyrä sulkeutuu eli palataan “Luoto” intron alkuteemaan. Jatkaa OG:n pitkien biisien sarjaa Everfieldsin, Deep Coldin ja Black Seas Cryn muassa. Outrossa ollaankin siirrytty jo meren taa Beyond avaruustunnelmiin.

Epic ending song of the album, 10+ minutes of big emotions and pathos. In the end of the song the circle closes and the theme comes back to the “Luoto” intro of the album. Going beyond and back and beyond to the space synthesizer athmospheres in the outro. Continues the saga of epic OG songs in the vein of Deep Cold, Everfields, Black Seas Cry.