Goden on jenkkiläisen kulttidoomaktin Winterin henkinen manttelinperijä, mikä on pääteltävissä jo yhtyeen ja albumin nimistä. Winterin taru jäi lyhyeksi, sillä yhtye ehti julkaista vain yhden albumin, vuonna 1990 ilmestyneen Into Darknessin (jota ruodittiin viime numeron Salamyhkä-palstalla), kunnes hajosi pari vuotta myöhemmin. Bändi palasi yhteen vuonna 2010 ja suunnitteli Euroopan-kiertuetta 2015, mutta keikat menivät mönkään kitaristi Stephen Flamin kuulo-ongelmien vuoksi. Samalla peruuntuivat muutkin Winteriä koskevat suunnitelmat.
Nyt Flam on palannut kehiin uuden projektin kanssa, jossa vaikuttavat hänen lisäkseen muinoin Winterissä soittanut Tony Pinnisi sekä Vas Kallas (Hanzel und Gretyl). Tarjolla on jälleen kerran apokalyptista death doomia, jossa on selkeästi kuultavissa Winterin perintö, mutta samalla bändi tarjoaa jotain täysin uutta.
Erot ja yhtäläisyydet ovat hieman samanlaisia kuin Celtic Frostin ja Triptykonin välillä. Kumpikin levittää äärimmäistä synkkyyttä, mutta hieman eri nyanssein. Synkkä on myös Goden, eikä sille löydy edellä mainittuja yhtyeitä lukuun ottamatta oikein vertailukohteita.
Beyond Darkness on teemalevy, joka kietoutuu kolmen eri henkilöhahmon ympärille kaikkien jäsenten näytellessä tarinassa eri roolia. Flamin hahmo tottelee nimeä Spacewinds symboloiden aikaa ja avaruutta, jossa hahmot seikkailevat. Vas Kallasin hahmo Nxyta (Goddess of Night) symboloi puolestaan pimeyttä ja Pinnisin esittämä The Prophet of Goden valoa.
Beyond Darkness on äärimmäisen raskas ja intensiivinen kokemus, eikä se ole 76 minuutin mitassaan heikkohermoisia varten. Synkkyydestä huolimatta levyltä on löydettävissä myös kauniita ja avarammin hengittäviä hetkiä. Pinnisin sävykkäät kosketinmaalailut ovat tärkeä tekijä yhtälössä ja luovat oivaa eteerisempää vastapainoa ankarille ja painaville riffjärkäleille.
Yksittäisistä esityksistä on paha sanoa mitään, sillä albumi on parhaimmillaan kokonaisuutena, ja sellaisena sen suosittelen nauttimaankin.