Necronomicon on niitä saksalaisia b-sarjan nimiä, jotka ovat päästelleet menemään läpi vuosikymmenten silkasta rakkaudesta lajiin. Kasarilla muutama kiekko, ysärillä yksi ja tällä vuosituhannella jo viisi. Sen kummempaa sukseeta ei ole tullut, mutta hauskaa on varmasti ollut.
Kokemus ja into kuuluvat nytkin. Muutama ensimmäinen raita vedetään perinteisellä thrashkompilla ja tuplabassareilla niin homogeenisessa hengessä, että arsenaalin kapeus käy huolestuttamaan. Tämän jälkeen tempoa lasketaan hieman ja koukuille annetaan enemmän tilaa.
Kiivaasti tikkaavan thrash metalin ohella mukana on hyvällä maulla tehtyä melodiaa ja speed metalia. Soitto on hyvinkin sutjakkaa ja virtaviivaista, eikä bändin ikä kuulu ainakaan huonolla tavalla. Levyn parhaita puolia onkin sen sävelmien liukkaus ja sujuvuus; aivan kuin biiseissä ei olisi lainkaan töksähtäviä kulmia, vaan riffistä ja osiosta toiseen siirrytään ikään kuin huomaamatta.
Biisitusina ja 51 minuuttia on auttamatta liikaa, mutta ei painon alle sentään aivan tukehdu. Mukaan on saatu muutamia hyvinkin tarttuvia pläjäyksiä. Esimerkiksi Leave the Lights On ei kuulostanut aluksi juuri miltään, mutta niin vain raita hiipi päänsisäiseen jukeboxiin lupia kyselemättä ja tuntuisi siellä, pahus vieköön, myös pysyvän.
Unleashed Bastards on kelpo kiekko. Se ei ehkä ole kovin omaperäinen tai edes tarpeellinen, mutta vaivatta kulkevaa biisitusinaa kelpaa pyöritellä kerta kerran jälkeen ilman varsinaisia säväreitäkin.