Death metalia 80-luvun kauhuelokuvista – arviossa Aborted

Levyarvio julkaistu Infernossa 4/2016.

Aborted
Retrogore

Century Media
3_kirvesta

Belgiassa on tapana keittää kaikki öljyssä, ainakin jos Asterixia on uskominen. Jos kerran homma keittiössä luistaa, kuolometallinleivontataidoilla pidetään kylällinen sotureita tyytyväisinä.
Naamankuorivaa death metalia ja goregrindia sotkevalla Abortedilla on 21 kappaletta vuosirenkaita. Siihen aikaan on mahtunut valtava määrä vaihtelevantasoista tarinaa eri tavoista lahdata ihminen. Tällä kertaa inspiraationlähteenä on kultainen 80-luku ja sen kauhuelokuvat.

Kertakaikkisen komeat promokuvat on muokattu Evil Deadin, Teksasin moottorisahamurhaajan ja Ghostbustersin kaltaisten leffaklassikoiden hengessä. Kannessa tapahtuu hirveitä upean sarjakuvamaiseen tapaan toteutettuna. Logokin kirkuu neonvihreänä. Musiikillisesti Retrogorella ei kuitenkaan tungeta kieltä poskeen. Se revitään irti ruosteisilla pihdeillä ja nauretaan mahaa pidellen päälle.

Ainut alkuperäisjäsenensä Sven De Caluwé murisee ja rääkyy, yökkäilee ja ördää. Carcassilta lainatut, breikkeihin ajoitetut delay-yskökset korostavat visvaista tunnelmaa. Lopulta Aborted on nykykunnossaan kuitenkin tyypillinen nykydeathrevohka: nopea, hyvin tuotettu, pirun tekninen ja ”brutaali”. Välistä liiankin.

Onneksi mukaan on päässyt muutamia suolikaasuja parfymoivia kitaraharmonioita. Niitä soisi olla lisääkin, ja vertailukohta löytyy parin Evinrude-tankillisen päästä Atlantin takaa: Cattle Decapitation on ymmärtänyt, mihin suuntaan kuoloa kannattaa melodioin kuljettaa, olematta hitusenkaan sisäsiisti. Belgit tulevat ranskanperunanmitan perässä.