Miedosti esoteerista death metalia Necros Christosin ja Incantationin valaisemilla poluilla soittava Drowned etenee maltilla. Rivit on kasattu Saksassa jo 1992, mutta pitkäsoittoja on saatu ulos vasta kaksi. Eivätkä nekään anna syytä riemuun.
Ei Procul His millään tavalla huono levy ole. Päinvastoin se puhuttelee hämäräperäisen ja maltillisesti liikkuvan kuolon ystäviä varmasti. Levyn kehittelemät tunnelmat ovat kuin kuvia maanalaisen kammion homeisenkosteista seinistä, joiden välissä helvetistä nousseet oliot kiusaavat uhrejaan.
Omalla kohdallani ongelma on siinä, että levy ei ole erityisen hyökkäävä tai repivällä tavalla raaka. Hakkaus on laiskanpuoleista ja kaarteisiin ajetaan raskain mielin. Synkeän kuolettava tunnelma on varmasti juuri sitä, mitä saksalaiset ovat halunneet, mutta itse koen materiaalin passivoivana.
Death metalin suhteen haluan useimmiten senkan nenästä, en niinkään näkyjä alamaailmasta. Drowned keskittyy ansiokkaasti jälkimmäiseen, asiaansa toki välillä mätöllä maustaen, mutta koen, että erinomainen Viscera Terræ -demo (2006) tarjoaa yhä kaiken, mitä bändiltä tarvitsen.