Kaipaisi lihaksikkaampaa ilmaisua – arviossa Ei

Julkaistu Infernossa 11/2019.

Ei
III
Suicide

Tamperelaispaahtajien debyytti sisältää oikein kelvollista perus-hc:tä kunniallisin lisävivahtein. Meno on räyhäkkää ja kiivasta, mäiske tiukkaa ja energistä, ja sanomaakin löytyy ankarasti syljettäväksi. Yhtye ehtii sipaista 18 minuuttiin intron ja 12 biisiä.

Hyvästä perustasosta ei päästä oikein ylemmäs, vaikka yritys on kunniakas. Pienestä sävyttelystä ja satunnaisesta otteiden vaihtelusta huolimatta paahtaminen vaikuttaa ainakin levymuodossa vähän tahmealta. Ohuehkot ja vähän liiankin erottelevat soundit eivät nekään kenties tue rähinää ihan optimaalisella tavalla. Laulaja Eetun ulosanti on räyhäkkyydessään aika karua rääkynää, eikä lyriikoista saa selvää kuin hetkittäin. Energia ja asenne kyllä tihkuu.

Bändi on kannatettavalla tiellä, mutta kaipaisi lihaksikkaampaa ilmaisua – nyt meininki tuntuu jäävän pintapuoliseksi snagarilla kiukutteluksi aidon, palavasta sisimmästä kumpuavan räyhäämisen sijaan. Omassa lokerossaan Ein remuaminen lienee aivan pätevää, mutta crossover-äijä kaipaisi tarttuvampaa meininkiä ja enemmän ytyä.