Kappaleista puuttuu välittäjäaineet juoksemaan pistävä ”se jokin” – arviossa Tomb Mold

Julkaistu Infernossa 6/2019.

Tomb Mold
Planetary Clairvoyance
20 Buck Spin

Toronton viemärisukeltajat onnistuivat kaksi vuotta sitten Manor of Infinite Formsillaan. Hetki lepoa, ja sitten laitetaan kaikki munat koriin ja hypätään pää edellä nieluaukosta. Madonreikää ei ihan löytynyt, vaikka ”planetaarista selvänäköä” lupaillaankin.

Kolmas Hautahome poikkeaa musiikillisesti edeltäjästään vain nimellisesti. Rumpali-laulaja Max Klebanoff antaa Demilich-fanituksensa kuulua, mikä on tietysti päällisin puolin hieno asia. Mutta kun biisistä toiseen älämöidään samalla intonaatiolla, alkaa vaivata puutuminen. 

Planetary Clairvoyance on kiemuraista ja synkeää death metalia vanhan Immolationin, Nilen ja kotimaisen murean osaston kuolettajien kuten Demigodin tyyliin. Moni asia on kohdillaan, hämyisenkosteaa tunnelmaa myöten. Tuotantovastuussa on jälleen Arthur Rizk, joten silläkään saralla ei ole nokankoputtamista. Riffeistä vain tuntuu uupuvan korvat vaikusta poraava rassi. Siksi kappaleistakin puuttuu välittäjäaineet juoksemaan pistävä ”se jokin”.