Elämänsä syksyä ilmeisen tyytyväisenä ja kiireisenä elävä Anvil ei uudista ilmaisuaan, ei kokeile värejä. Yhtyeen seitsemästoista pitkäsoitto jysäyttää ilmoille tutulta kuulostavaa heavy metalia juuri sillä samalla, hieman hölmöllä ja hyväntuulisella otteella, josta bändi on tullut vuosien varrella tutuksi.
Tällä kertaa sävelkynä on ollut keskivertoa terävämpi, sillä Pounding the Pavementin biisitusinasta löytyy useampia tarttuvia, livesettiin mainiosti nostettavia raitoja. Avausraita Bitch in the Box jyrää väkevällä riffillä, ja tämän jälkeen tarjoillaan yllättävänkin monipuolinen kattaus heavyn perusaineista kierrätettyjä biisejä.
Hetkittäin kappaleiden lähes typerryttävän pöhköjä kertosäkeitä kuunnellessa huomaa ihmettelevänsä, kuinka vakavasti tämä oikein pitäisi ottaa. Toisaalta itse bändikään tuskin on kovin vakavissaan, joten samapa tuo.
Pounding the Pavement on kiistämättömän matalaotsainen ja sellaisena toimiva lisäys Anvilin mittavaan, uppiniskaisesti uomissaan pysyneeseen diskografiaan. Taattua ja tunnistettavaa perusjytkettä. Olkoonkin, että sävelmien joukosta on vaikea naarata yhtään todellista klassikkoa, kirkasotsainen intohimo omaan asiaan paistaa läpi miellyttävästi ja koukkuja löytyy tasaisesti koko kiekon mitalta.