Phrenian jäsenten juuret ulottuvat Vojvodinaan, joka on Serbian itsehallinnollinen provinssi. Tämä maantieteellinen seikka vaikuttaa myös yhtyeen musiikkiin. Vojvodinassa on nimittäin käytössä useampia virallisia kieliä, joista yksi on läsnä myös uudella ep:llä.
Esikoisalbumi Million Milesin (2016) tapaan englannin kieli hallitsee, mutta kappaleista kaksi on laulettu unkariksi. Maailmassa, jossa hyvää englanninkielistä industrial rockia on pilvin pimein, unkarin kieli mahdollistaa joukosta erottumisen. Kieliratkaisu tuokin musiikkiin sekä kiinnostavuutta että varianssia.
Kappaleista miellyttävimpiä ovat Invisible ja Időtlen, suomeksi ”ajaton”. Erityisesti jälkimmäinen on toiveikkuudessaan tunnelmaltaan lähes vastakkainen debyytin synkeälle sävelmaailmalle, mutta nimenomaan positiivisessa mielessä.
Ep:llä edetään kokonaisuutena debyyttiä kevyemmin ja kirkkaammin niin musiikin kuin lauluäänenkin osalta. Kappaleet ovat kuin tulitikun raapaisun hetki täydellisessä pimeydessä. Hetken aikaa näkee kirkkaasti, kuinka täynnä maailma onkaan potentiaalia ja mahdollisuuksia.