Kylmä suihku nostalgiassa piehtaroiville – arviossa Denominate

Arvio julkaistu Infernossa 8/2016.

Denominate
Those Who Beheld the End
Inverse

Nostalgiassa piehtaroiville ja kaikkea uutta ylenkatsoville tarjoillaan taas kylmää suihkua. Mistä ihmeestä näitä nuoremman polven yrittäjiä nyt näin pukkaakin?

Esikoisensa julkaiseva oululainen Denominate jatkaa omalla panoksellaan kotimaisen death metalin voitonmarssia, vaikka bändin soundi ei kuulostakaan kovin suomalaiselta.

Rapakontakainen vaikutus sen sijaan on ilmeinen, mikä lämmittää suuresti. Deathiä on tullut taatusti kuunneltua. Myös Gorguts ja Obscura piipahtavat kysymättä mielessä. Teknisesti sävytetyn progressiivisen death metalin sekä vanhan liiton suoraviivaisemman murjonnan yhdistelmä toimii hämmästyttävän hyvin.

Esikuvien vaikutus on selvä, mutta myös omaperäisempää ilmaisua ja kunnianhimoa löytyy. Levyä halkova 11-minuuttinen Torments of Silence sekoittaa jyrkempään kuolemanpalvontaan post-etuliitteellä varustettua kaiutettua kitaraa, melankolista melodiaa ja mustan metallin sävyjä. Lopputulos on sekä synkeän tunnelmallinen että brutaalin raskas – ja yksi parhaista viime aikoina kuulemistani kappaleista. Erinomaista, erinomaista!

Vastapainona tarjoillaan modernimpaa villiä otelautasirkusta ja teknistä kikkailua. Päällimmäiseksi jää kuitenkin mieleen kuva erittäin taitavasta ja sävellystaitoisesta yhtyeestä, joka ei tee biisejään soitinporno edellä. Ideoissa löytyy, ja Those Who Beheld the End antaa kokonaisuutena alan klassisemmille yrittäjille ihan kunnon vastusta. Ei mitään hävettävää.