Losangelesilainen Motive Black kuuluu samaan raskaasti ja naislauluvetoisesti altsurokkaavien yhtyeiden luokkaan kuin vaikkapa Halestorm, Eva Under Fire ja Icon for Hire. Kaikessa aina rouheita mutta timanttisia tuotantoarvoja myöten soi läpitunkeva hittihakuisuus.
Teknisesti ja musiikillisesti melkeinpä täydellisesti tehtyä, mutta minulle umpiamerikkalaisen muotokielensä ja varsinkin sanoituksellisen sisältönsä vuoksi aika vieraannuttavaa menoa ryyditetään Korn-rumpali Ray Luzierilla sekä vierailevilla laulajilla P.O.D:stä ja Butcher Babiesistä.
Levyn lyriikka on nuorille aikuisille suunnattua, katarttiseksi tarkoitettua ihmissuhdelähtöistä ja naiskiukunsekaista tunnekuohua, johon meikäläisen kaltainen ukkoutunut ja kaikelle ylimääräiselle draamalle allerginen setämies ei osaa suhtautua oikein mitenkään – ja kaikkein vähiten viihteenä. Sanoitukset kirjoittanut ja ne intohimolla ja vimmaisesti esittävä laulajatar Elana Justin tekee kyllä purkautumisissaan erittäin hienoa ja uskottavaa työtä, mutta Motive Black ei vain selvästikään ole minua varten.