Kanariansaarilta saa näemmä muutakin kuin aurinkoa. Kahden vuosikymmenen kokemuksella tulittava Infernal Hate on päässyt jo ajat sitten eroon lastentaudeistaan, eikä bändin neljäs pitkäsoitto kompuroikaan kuin sävellysten laadussa.
Aluksi sitäkään ei tosin huomaa, sillä konekiväärimäisellä nakutuksella starttaava levy on kolmen ensimmäisen raidan osalta todella tappavaa jälkeä. Raskas, erotteleva ja moderni soundi kuvittaa brutaalia death metalia erinomaisesti, vaikka tuskin vanhan liiton ystäviä miellyttääkään.
Myös vahva örinä ja monipuoliset kappaleet nostattavat odotuksia, mutta raisun aloituksen jälkeen otetaan ikävää takapakkia. Bändi unohtuu välillä jauhamaan mitäänsanomattomia riffejä, vaikka häikäilemätön rynniminen tai marssitahtia etenevä murjonta toimisi selvästi paremmin.
Välillä pykälään isketään jopa hitusen sinfonisempaa vaihdetta, kuten Ex Nihilo onnistuneesti osoittaa. Eeppisyyttä tavoitteleva päätösraita Empirical Knowledge lainailee puolestaan surutta Nilen arsenaalia, eikä sekään väärin ole. Nämä massiivisemmat raidat toimivat yllättävänkin hyvin, mutta viimeinen silaus jää puuttumaan. Riffit ovat parhaimmillaan hyviä, mutta eivät koskaan erinomaisia.