Lipuu jonkinmoisessa tyvenessä – arviossa Running Wildin ep

Julkaistu Infernossa 11/2019.

Running Wild
Crossing the Blades
Steamhammer/SPV

Rock N’ Rolf Kasparekin merirosvokuunari sen kuin kyntää metallimaailman meriä, joskus myötä- ja välillä vastatuulessa. Seuraavaa pitkäsoittoa pohjustava Crossing the Blades puolestaan lipuu jonkinmoisessa tyvenessä.

Neljän biisin minijulkaisu ei eroa saksalaisreliikin tämän vuosikymmenen musiikillisista tekosista muutoin kuin siinä, että se on vuoden 2012 Shadowmaker-albumia parempi – kuten kaikki muutkin äänitteet ”Runkkareiden” katalogissa.

Nimibiisi, Stargazed ja Ride on the Wild Side ovat Kasparekin tavaramerkkiriffittelyyn perustuvia hokematamppauksia, jotka menevät bändin tuotantoon vihkiytyneille yllätyksettöminä välipaloina eivätkä aiheuta sen kummempia romminjuonnillisia toimenpiteitä. Perushevi on perusheviä, ja sillä hyvä.

Erikoista Crossing the Bladellä on KISS-cover Strutter, joka on Rolfin mukaan kunnianosoitus hänen musiikillisille juurilleen. Kasparek on asemassa, jossa tällainenkin manööveri hänelle suotakoon. Hyvä biisihän Strutter on, mutta Running Wildin käsittelyssä kappale on pelkästään alkuperäistä tanakampi, aavistuksen rivakampi ja hitusen jämptimpi.

Uutta kokonaista studioalbumia odotellessa.