Death metalia kun soitetaan ja Ruotsista tullaan, kitarasärö on vähemmän yllättäen mallia ”ruotsalaiset klassikot”. Tällä kertaa asia ei pääse kuitenkaan tympimään, sillä Feralin otteissa on riittävästi terävyyttä ja hyökkäystä.
Kun muhjuisuuden karikot vältetään ja doom-emoilut on jätetty vähemmälle, pohjapisteitä alkaa olla kasassa hyvä mälli. Onneksi muitakin avuja löytyy!
To Usurp the Thrones on kauttaaltaan onnistunut lisäys kokeneen bändin diskografiaan. Se kanavoi Entombedin oppeja reippain raajoin ja vanhaa kunnioittavalla silmällä kuulostamatta yhtään laiskalta tai oikeastaan liiaksi edes kopiolta. Raidat irtoavat aggressio edellä. Kun oikeaa asennetta tuetaan vielä kelpo riffeillä ja vetävällä groovella, muistaa taas, miksi kuolema on niin ihanan eloisa asia.
Jopa bändin nimestä voi antaa hieman kehuja: Feral kuvittaa ukkojen touhua harvinaisen hyvin. Meno on villiä ja tylyä, homman nimi herkeämättä eteenpäin. Hautoihin ei jäädä ryömimään, ja se on oikein se. Peruskamakin maistuu hyvältä, kun touhusta välittyy osaaminen ja aito rakkaus.