Mallikasta pöristelyä – arviossa Void King

Julkaistu Infernossa 8/2019.

03.12.2019
Void King
Barren Dominion
Off The Record

Indianapolisin stoner doom -partio pöristelee karulla maaperällä, ja mallikkaasti pöristeleekin. Laulaja Jason Kindredillä on komea ääni, minkä huomaa jo avauskappale A Lucid Omegasta. Miehessä on blueslaulajan karismaa höystettynä ripauksella Glenn Danzigia ja Maynard James Keenania. 

Void King riffittelee Red Fangin ja Sleepin hengessä, mutta bändin toisen kokopitkän pohjavirtauksissa voi aistia myös Isisin kaltaista vaihtoehtotunnelmointia. Kielisoittimet murisevat enimmäkseen matalalta, ja nelikko louhii eteenpäin hitaasti. Burnt at Both Ends alkaa hypnoottisella kitarakuviolla, joka kasvaa koko bändin rouheaan riffittelyyn. 

Temple Made of Bones on ehtaa doomia ja Kindredin taidonnäyte. Learning from the Ashesin melankolia nojaa Crowbarin suuntaan. Crippled Chameleon alkaa Chris Carrollin rouhealla bassottelulla ja vivahtaa tunnelmaltaan jopa grungeen. The Longest Winter ei kuulosta puoleensavetävän hyytävältä, vaikka bändi tasapainottelee melodisen ja lyijynraskaan välillä ansiokkaasti.

Bändi nivoo kahdeksasta kappaleesta kompaktin paketin. Barren Dominion ei nosta ihoa totaalisen kananlihalle, mutta soundit, soitto ja tunnelma ovat kohdillaan.

Lisää luettavaa