Mieltäylentävää materiaalia – arviossa E-Musikgruppe Lux Ohr

Julkaistu Infernossa 2/2020.

E-Musikgruppe Lux Ohr
Non Plus Ultra
Svart

Vuonna 2008 perustettu E-Musikgruppe Lux Ohr lähestyy pitkästä aikaa uudella levyllä – asia jota tervehdimme suurella ilolla. Klassisen krautrockin estetiikkaa jäljentävä ryhmä on saanut tälläkin kertaa aikaan varsin mieltäylentävää materiaalia.

Albumi on sekoitus kokonaan uutta sekä keikoilla vuosien varrella hioutunutta materiaalia. Levyn suurin valttikortti on sen luonnollisen pehmeä äänimaisema, jota unohtuu välillä kuuntelemaan itse kappaleiden kustannuksella. Kuriositeettina mainittakoon, että masteroinnista on vastannut Eroc, joka tuli 70-luvulla tunnetuksi saksalaisen Grobschnitt-yhtyeen rumpalina ja sittemmin sooloartistina sekä äänimiehenä.

Non Plus Ultralla Tangerine Dreamin sekvensseriporno ja Popol Vuhin kosminen etnopsykedelia kohtaavat hienovaraisesti. Kirsikkana kakun päällä ovat Kimi Kärjen avarat kitaramaalailut. Vaikka yhtyettä voisi syyttää hyvällä syyllä pastissinomaisuudesta, eipä tuolla ole loppujen lopuksi mitään väliä. Näin kovatasoisia yhtyeitä ei kuitenkaan ole tässä genressä nykypäivänä kovinkaan monta.

Jos jokin esitys täytyisi valita ylitse muiden, se olisi ehdottomasti Aus dem Kollaps geboren, jossa kauniinmystiset huiluteemat yhdistyvät pahaenteisiin perkussioihin ja eeppisiin kuoroihin. Jotenkin voin kuvitella kappaleen soimaan johonkin Herzogin elokuvaan.